Juha Sipilän hallitus http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/151430/all Tue, 11 Dec 2018 14:47:04 +0200 fi Puun polttamisen lisääminen ei ole ilmastoteko http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265654-puun-polttamisen-lisaaminen-ei-ole-ilmastoteko <p>Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005928512.html?share=45ff1b63d9c33976faae7d56dc7323ef">uutisoi </a>tänään konsulttiyhtiö Valorin monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tilauksesta tekemästä raportista, mistä ilmenee, että kivihiilen korvaaminen puuta polttamalla olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille askel väärään suuntaan.</p><p>Tuoreen selvityksen mukaan Helsinkiin muun muassa Tattarisuolle suunnitellut - vastusta naapuristossaan herättäneet - biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan pikemminkin lisäisivät niitä eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta huonompi vaihtoehto.&nbsp;</p><p>Olen toistuvasti tuonut Helsingin valtuuston ilmastoa koskevissa keskusteluissa esille epäilyni, että kivihiilen korvaaminen biovoimalaitoksissa poltettavalla rekkarallilla eripuolilta maata rahdattavalla puulla ja turpeella ei ole ratkaisu, jos Helsinki pyrki pääsemään irti kasvihuoneilmiöitä kiihdyttävästä energiantuotannosta. Hiilineutraliteetti itsessään on aivan oikea päämäärä. Toinen kysymys on miten siihen päästään kestävällä tavalla. &nbsp;</p><p><strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallituksen, ja erityisesti keskustan, ajama biovoimaa suosiva linja on nähdäkseni aluepolitiikkaa, eikä ilmastopolitikkaa. &nbsp;Kestävällä tavalla hoidettuna Suomen metsät tarjoavat raaka-ainetta hyvin kehittyneelle metsäteollisuudellemme. Savuna piipusta ilmaan ei metsiämme pidä kuitenkaan polttaa pääkaupungin lämmittämiseksi. Sipilän hallitus on vaatinut, että kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, Helsingin on löydettävä muita keinoja korvata energiantuotanto, kun rekoilla rahdattavan puun ja turpeen polton lisääminen.</p><p>Vaihtoehtoja päästöttömään energiantuotantoon on. Voi kuitenkin olla, että niiden kehittämiseen ja käyttöön saamiseen tarvitaan hieman pidempi aika, kun mitä nykyinen hallitus on valmis antamaan. Voimme lisätä aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä ydinvoimaa. Nyt viimeistään on kuitenkin aika todeta, että puun polton lisääminen on niin sanotusti askel ojasta allikkoon ja sitä ei Helsingin sen enempää kuin muunkaan maan pidä nyt ottaa.</p><p>&nbsp;</p> Helsingin Sanomat uutisoi tänään konsulttiyhtiö Valorin monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tilauksesta tekemästä raportista, mistä ilmenee, että kivihiilen korvaaminen puuta polttamalla olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille askel väärään suuntaan.

Tuoreen selvityksen mukaan Helsinkiin muun muassa Tattarisuolle suunnitellut - vastusta naapuristossaan herättäneet - biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan pikemminkin lisäisivät niitä eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta huonompi vaihtoehto. 

Olen toistuvasti tuonut Helsingin valtuuston ilmastoa koskevissa keskusteluissa esille epäilyni, että kivihiilen korvaaminen biovoimalaitoksissa poltettavalla rekkarallilla eripuolilta maata rahdattavalla puulla ja turpeella ei ole ratkaisu, jos Helsinki pyrki pääsemään irti kasvihuoneilmiöitä kiihdyttävästä energiantuotannosta. Hiilineutraliteetti itsessään on aivan oikea päämäärä. Toinen kysymys on miten siihen päästään kestävällä tavalla.  

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen, ja erityisesti keskustan, ajama biovoimaa suosiva linja on nähdäkseni aluepolitiikkaa, eikä ilmastopolitikkaa.  Kestävällä tavalla hoidettuna Suomen metsät tarjoavat raaka-ainetta hyvin kehittyneelle metsäteollisuudellemme. Savuna piipusta ilmaan ei metsiämme pidä kuitenkaan polttaa pääkaupungin lämmittämiseksi. Sipilän hallitus on vaatinut, että kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, Helsingin on löydettävä muita keinoja korvata energiantuotanto, kun rekoilla rahdattavan puun ja turpeen polton lisääminen.

Vaihtoehtoja päästöttömään energiantuotantoon on. Voi kuitenkin olla, että niiden kehittämiseen ja käyttöön saamiseen tarvitaan hieman pidempi aika, kun mitä nykyinen hallitus on valmis antamaan. Voimme lisätä aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä ydinvoimaa. Nyt viimeistään on kuitenkin aika todeta, että puun polton lisääminen on niin sanotusti askel ojasta allikkoon ja sitä ei Helsingin sen enempää kuin muunkaan maan pidä nyt ottaa.

 

]]>
24 http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265654-puun-polttamisen-lisaaminen-ei-ole-ilmastoteko#comments Kotimaa Energiapolitiikka Helsingin kaupunginvaltuusto Hiilineutraali Juha Sipilän hallitus Tue, 11 Dec 2018 12:47:04 +0000 Ville Jalovaara http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265654-puun-polttamisen-lisaaminen-ei-ole-ilmastoteko
Katse peiliin http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265430-katse-peiliin <p>Tänään on sekä kolumneista, blogeista että Ylen välityksellä tykitetty Perussuomalaisiin kohdistuvia solvauksia siitä, että itse asiassa me olemme koko Suomen ongelmien syypää. Sen leiman saa kun puhuu asioista kaunistelematta ja nostaa ne vaietutkin ongelmat esiin, näin etenkin maahanmuuttopolitiikassa.</p><p>Ylen Sannikka&amp;Ukkola ohjelmassa kommunisteja kannattava herra Sippo Kähmi syytti Perussuomalaisia natseiksi. Natsi natsi natsi. Eikö teillä muuta ole? Ei ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Vain natsi, rasisti, fasisti, vihapuhuja. Muistutan kohteliaimmin, että natsismin ideologia on varsin kaukana Perussuomalaisista poliittisista ohjelmista, jotka eivät perustu väkivaltaan vaan demokratiaan ja lainsäädäntöön. Ja vielä kohteliaammin muistutan siitä, että edellisissä eduskuntavaaleissa Perussuomalaisia äänesti noin puoli miljoonaa ihmistä, ovatko he kaikki natseja?</p><p>Ryöppy lähti liikkeelle Oulussa paljastuneesta jäävuoren huipusta, jonka julkiseksi tulemiseen oli paljolti syynä sosiaalisessa mediassa lähtenyt järkyttynyt myrsky. Sekä toinen toistaan seuraavat raiskausuutiset eri puolilta Suomea. Kyseisissä tapauksissa törkeisiin ja kuvottaviin seksuaalirikoksiin on epäiltynä ulkomaalaistaustaisia miehiä. Asia ei kuulemma liity maahanmuuttopolitiikkaan vaikka kaikki tekijät ovat ulkomaalaisia ja tulleet turvapaikanhakijoina. Tästä ei sopisi puhua, olla vihainen ja jos on niin lähinnä siitä, miksi nämä asiat on kerrottu julkisuuteen. Poliisi varoittaa tyttölasten vanhempia. Tämä ei ole hyväksyttävää.</p><p>Tämän päivän kolumnit kuten Tuomas Enbusken teksti kertoo, että Perussuomalaisia kiinnostaa vain raiskaajien tausta, ei uhrit. Voin kertoa Tuomas Enbuske, että äitinä minua kiinnostaa juuri uhrit. Se hätä ja kuvotus on valtavaa, mitä tämä merkitsee näille uhreille. Oletko sinä koskaan kohdannut juuri raiskattua ihmistä? Minä olen, eikä se unohdu. Me emme halua uhreja lisää. Me emme olisi alun perinkään halunnut näitä uhreja. Meidän syyllistäminen on ehkä sitten tapa tuntea syyllisyyttä? Kumpi on enemmän syyllinen, kettu kanatarhassa vai se, joka ketun sinne päästi? Ei hätää, asioita voi tehdä paremminkin.</p><p>Meidän lähtökohta on se, että lainsäädäntöä on kiristettävä ja rajan yli pelkällä asylum-sanalla tulijoiden tilkitseminen. Muistutan edelleen siitä, ettei Suomi ole kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa edes eurooppalaiselle tasolle. Suomessa tarjotaan täysi ylläpito jopa kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille ja muille laittomasti maassa oleville. Maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen oli mahdollisuus turvapaikkapoliittisen ohjelman myötä, jota hallitus ei ole noudattanut. En usko, että kotouttamistoimilla voidaan tähän asiaan vaikuttaa sen enempää kuin terroristiseen mieleenkään. Ne sadat miljoonat, joita kotouttamiseen käytetään eivät auta. Raiskaaminen ei lopu monikulttuurisen kotouttamisen ihannoinnilla, jossa tulijoille kerrotaan, että Suomessa on hyväksyttyä harjoittaa uskontoaan ja kulttuuriaan täysimääräisesti. Raiskaaminen ei lopu rahalla. Silloin on syytä pienentää riskiä ja tähän löytyy hyviä toimenpiteitä oheisesta ohjelmasta. Olisiko arvopohjalle jo sopivaa suojella suomalaisia?</p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1058456/Hallituksen+turvapaikkapoliittinen+toimenpideohjelma+8.12.2015/98990892-c08e-4891-8c23-0d229f1d6099" title="https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1058456/Hallituksen+turvapaikkapoliittinen+toimenpideohjelma+8.12.2015/98990892-c08e-4891-8c23-0d229f1d6099">https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1058456/Hallituksen+turvapaikk...</a></p><p>Tänään on myös kauhisteltu oikeutetusti natsilippuja, joita eilen liehui uusnatsien marssilla. En kaipaa miljoonia tappaneiden natsien tai kommunismiaatteen tai minkään muunkaan huurujen lippuja liehumaan Suomeen. Itsenäisyyspäivänä pitäisi liehua vain ja ainoastaan Suomen liput. Mutta jäin pohtimaan sitä, että mistä tämä kertoo? Vaikkei ihmisiä kyseisellä marssilla ollut merkittävää määrää, kertoo se nähdäkseni turhautumisesta ja siitä, että pieni osa ihmisistä ei enää usko demokratiaan vaan väkivaltaan. Eikä sitä osaa tule kasvattaa. Kirjoitin blogiini jo syyskuussa 2015 tästä asiasta. Kun ihmiset menettävät luottamuksen politiikkaan ja päätöksentekijöihin, voi väkivalta ja oman käden oikeus houkuttaa. On äärimmäisen tärkeää, että päättäjät tekevät muutakin kuin kauhistelevat ja järkyttyvät. Itse näen, että natsilippu on enemmänkin oire, ei syy. Enkä usko, että lippuja kieltämällä asia ratkeaa. Sen sijaan uskon siihen, että kun poliitikot pyrkivät kaikessa pitämään Suomen ja suomalaisten edun mielessä, pitää lupauksensa ja lopettaa eriarvoistavan politiikan, vähenee epäasiallisten vaikutuskeinojen tarve.</p><p>Sipilän hallitus, on syytä katsoa peiliin, onko kaikki mahdolliset toimenpiteet tehty ja keinot käytetty vai onko aika mennyt twitterissä pöyristymiseen?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään on sekä kolumneista, blogeista että Ylen välityksellä tykitetty Perussuomalaisiin kohdistuvia solvauksia siitä, että itse asiassa me olemme koko Suomen ongelmien syypää. Sen leiman saa kun puhuu asioista kaunistelematta ja nostaa ne vaietutkin ongelmat esiin, näin etenkin maahanmuuttopolitiikassa.

Ylen Sannikka&Ukkola ohjelmassa kommunisteja kannattava herra Sippo Kähmi syytti Perussuomalaisia natseiksi. Natsi natsi natsi. Eikö teillä muuta ole? Ei ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Vain natsi, rasisti, fasisti, vihapuhuja. Muistutan kohteliaimmin, että natsismin ideologia on varsin kaukana Perussuomalaisista poliittisista ohjelmista, jotka eivät perustu väkivaltaan vaan demokratiaan ja lainsäädäntöön. Ja vielä kohteliaammin muistutan siitä, että edellisissä eduskuntavaaleissa Perussuomalaisia äänesti noin puoli miljoonaa ihmistä, ovatko he kaikki natseja?

Ryöppy lähti liikkeelle Oulussa paljastuneesta jäävuoren huipusta, jonka julkiseksi tulemiseen oli paljolti syynä sosiaalisessa mediassa lähtenyt järkyttynyt myrsky. Sekä toinen toistaan seuraavat raiskausuutiset eri puolilta Suomea. Kyseisissä tapauksissa törkeisiin ja kuvottaviin seksuaalirikoksiin on epäiltynä ulkomaalaistaustaisia miehiä. Asia ei kuulemma liity maahanmuuttopolitiikkaan vaikka kaikki tekijät ovat ulkomaalaisia ja tulleet turvapaikanhakijoina. Tästä ei sopisi puhua, olla vihainen ja jos on niin lähinnä siitä, miksi nämä asiat on kerrottu julkisuuteen. Poliisi varoittaa tyttölasten vanhempia. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Tämän päivän kolumnit kuten Tuomas Enbusken teksti kertoo, että Perussuomalaisia kiinnostaa vain raiskaajien tausta, ei uhrit. Voin kertoa Tuomas Enbuske, että äitinä minua kiinnostaa juuri uhrit. Se hätä ja kuvotus on valtavaa, mitä tämä merkitsee näille uhreille. Oletko sinä koskaan kohdannut juuri raiskattua ihmistä? Minä olen, eikä se unohdu. Me emme halua uhreja lisää. Me emme olisi alun perinkään halunnut näitä uhreja. Meidän syyllistäminen on ehkä sitten tapa tuntea syyllisyyttä? Kumpi on enemmän syyllinen, kettu kanatarhassa vai se, joka ketun sinne päästi? Ei hätää, asioita voi tehdä paremminkin.

Meidän lähtökohta on se, että lainsäädäntöä on kiristettävä ja rajan yli pelkällä asylum-sanalla tulijoiden tilkitseminen. Muistutan edelleen siitä, ettei Suomi ole kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa edes eurooppalaiselle tasolle. Suomessa tarjotaan täysi ylläpito jopa kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille ja muille laittomasti maassa oleville. Maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen oli mahdollisuus turvapaikkapoliittisen ohjelman myötä, jota hallitus ei ole noudattanut. En usko, että kotouttamistoimilla voidaan tähän asiaan vaikuttaa sen enempää kuin terroristiseen mieleenkään. Ne sadat miljoonat, joita kotouttamiseen käytetään eivät auta. Raiskaaminen ei lopu monikulttuurisen kotouttamisen ihannoinnilla, jossa tulijoille kerrotaan, että Suomessa on hyväksyttyä harjoittaa uskontoaan ja kulttuuriaan täysimääräisesti. Raiskaaminen ei lopu rahalla. Silloin on syytä pienentää riskiä ja tähän löytyy hyviä toimenpiteitä oheisesta ohjelmasta. Olisiko arvopohjalle jo sopivaa suojella suomalaisia?

https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1058456/Hallituksen+turvapaikkapoliittinen+toimenpideohjelma+8.12.2015/98990892-c08e-4891-8c23-0d229f1d6099

Tänään on myös kauhisteltu oikeutetusti natsilippuja, joita eilen liehui uusnatsien marssilla. En kaipaa miljoonia tappaneiden natsien tai kommunismiaatteen tai minkään muunkaan huurujen lippuja liehumaan Suomeen. Itsenäisyyspäivänä pitäisi liehua vain ja ainoastaan Suomen liput. Mutta jäin pohtimaan sitä, että mistä tämä kertoo? Vaikkei ihmisiä kyseisellä marssilla ollut merkittävää määrää, kertoo se nähdäkseni turhautumisesta ja siitä, että pieni osa ihmisistä ei enää usko demokratiaan vaan väkivaltaan. Eikä sitä osaa tule kasvattaa. Kirjoitin blogiini jo syyskuussa 2015 tästä asiasta. Kun ihmiset menettävät luottamuksen politiikkaan ja päätöksentekijöihin, voi väkivalta ja oman käden oikeus houkuttaa. On äärimmäisen tärkeää, että päättäjät tekevät muutakin kuin kauhistelevat ja järkyttyvät. Itse näen, että natsilippu on enemmänkin oire, ei syy. Enkä usko, että lippuja kieltämällä asia ratkeaa. Sen sijaan uskon siihen, että kun poliitikot pyrkivät kaikessa pitämään Suomen ja suomalaisten edun mielessä, pitää lupauksensa ja lopettaa eriarvoistavan politiikan, vähenee epäasiallisten vaikutuskeinojen tarve.

Sipilän hallitus, on syytä katsoa peiliin, onko kaikki mahdolliset toimenpiteet tehty ja keinot käytetty vai onko aika mennyt twitterissä pöyristymiseen?

 

]]>
6 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265430-katse-peiliin#comments Juha Sipilän hallitus Maahanmuuttopolitiikka Natsikortti Perussuomalaiset Raiskausrikokset Fri, 07 Dec 2018 20:25:46 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265430-katse-peiliin
Sipilän hallituksen prosessikaavion suurin virhe on paljastunut http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264899-sipilan-hallituksen-prosessikaavion-suurin-virhe-on-paljastunut <p>Jos käy läpi hallituksen lainsäädäntötoimintaa, paljastuu hallituksen toiminnan heikkoa tulosta selittävä systemaattinen virhe. Alkuperäinen prosessikaavio lyötiin pöytään avokonttorissa 2015 ja sen jälkeen Sipilä on esitellyt useita kaavioita kuinka asiat pitäisi järjestää tyyliin:</p><p>ONGELMA--- &gt;RATKAISU--- &gt;LAINSÄÄDÄNTÖ.</p><p>Kaavioon olennaisena kuuluu ratkaisujen nopeus ilman vatulointia. Vaikka kavioiden muut detaljit ovat jääneet sivulliselle hämäräksi, voi työn tuloksista päätellä kaaviosta puuttuvan jotain merkittävää. Kaaviosta nimittäin puuttuu RATKAISUN OIKEUTUS, joka on rationaalisen toiminnan perusta. Kaavion siis pitäisi näyttää tältä:</p><p>ONGELMA--- &gt;RATKAISU---&gt;RATKAISUN OIKEUTUS--- &gt;LAINSÄÄDÄNTÖ</p><p>OIKEUTUS on tietysti vatulointia ja ristiriidassa tavoitteena olevan nopeuden kanssa. &nbsp;Ministerit ovat selvästikin monissa tapauksissa ideoineet ratkaisuja mutta unohtaneet ratkaisun oikeutusvaiheen. On unohtunut tutkia mieleen pälkähtäneen hyvältä tuntuvan idean lainsäädännön toteuttamisen vaikutuksia. Ovatko vaikutukset toivottuja vai ehkä jopa haitallisia?&nbsp; Oleellista olisi hakea tutkimukseen perustuvaa objektiivista tietoa eikä luottaa vain omaan käsitykseen asiasta. Ratkaisut olisi perusteltava tiedolla. Tämän lisäksi olisi mietittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Olisiko löydettävissä ensiksi mieleen tullutta ratkaisua tehokkaampia?</p><p>Koska hyvään lainsäädäntöön kuuluva oikeutusvaihe on usein jäänyt pois, on esityksiä jouduttu vetämään pois tai vesittämään, koska yleinen rationaalinen hyväksyttävyys on puuttunut (esim. irtisanomislaki). Jotkut esitykset on runnottu läpi ilman hyvää oikeutusta kuten aktiivimalli, jolloin halutut aktivointivaikutukset ovat olleet laihoja mutta johtaneet korvausten leikkauksiin. Puutteellisen oikeutuksen tähden joissakin toimissa on ministeriöiden ulkopuolisille jäänyt epäselväksi miksi ko. lakeja on yleensä tehty. Tällaisia ovat mm Valtion kehitysyhtiön (VAKE) perustaminen ja vaikkapa Business Finlandin perustaminen. &nbsp;Jälkimmäisestä oikeusministeriö totesi lausunnossaan (koko lausunto googlaamalla OM 149/43/2017) :</p><p>- &rdquo;Esitysluonnos on hyvin puutteellinen ja keskeneräinen erityisesti perusteluiltaan, mikä on vaikeuttanut merkittävästi lausunnon antamista. Ehdotuksia on monin paikoin mahdoton arvioida, koska niitä ei ole perusteltu eikä nykytilaa selostettu tarpeeksi kattavasti.&rdquo;</p><p>- &rdquo;&hellip;että luonnoksesta puuttuu asianmukainen arviointi siitä, minkä vuoksi yhtiö tulee perustaa ja tarkalleen ottaen, mitä tehtäviä yhtiölle siirrettäisiin. Yhtiöittämisen tarvetta ei arvioida asianmukaisesti tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta&rdquo;</p><p>-&rdquo;Esitysluonnoksesta ei myöskään saa käsitystä siitä, mikä yhtiön ja koko hallinnollisen rakennelman idea on, eivätkä perustelut vakuuta&rdquo;</p><p>-&rdquo; Sen lisäksi, että yhtiön tarkoitus ja tarkoituksenmukaisuus jäävät epäselväksi, myös sen tehtävät jäävät epäselviksi&rdquo;</p><p>Tällainen lakiehdotus valmisteltiin siis Työ-ja elinkeino ministeriöstä. Voi hyvin ihmetellä millä pätevyydellä ministeriössä lakeja valmistellaan? Syynä voi myös olla vastaavat ongelmat lainsäädäntötyössä kuin äskettäin paljastuneet Sosiaali-ja terveysministeriön lainsäädäntökaaoksessa.</p><p>Prosessikaavion puuttuva palanen käy ilmi myös lainsäädännön arviointineuvoston eräistä lausunnoista ja lehtijutuista, joista joitain otteita:</p><p>Esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 16.2.2018:</p><p>Neuvosto: &rdquo;Koska useimmista kuvatuista vaikutuksista ei esitetä määrällistä arviota, ei esitysluonnoksen perusteella ole mahdollista tehdä päätelmiä uudistuksen kokonaisvaikutuksesta julkiseen talouteen&hellip; Esitysluonnoksesta kuitenkin puuttuu arvio uudistuksen nettovaikutuksesta julkisiin sosiaali- ja terveys menoihin.&rdquo;</p><p>Irtisanomislakiesitys 26.10.</p><p>Neuvosto: &rdquo;Arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen toimeksianto ja olettama irtisanomiskynnyksen ongelmallisuudesta näyttävät sitoneen virkamiesvalmistelua siten, että edellytykset vaihtoehtoisten ratkaisukeinojen ja niiden vaikutusten monipuoliseen arviointiin heikkenevät. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen hyvien lainvalmistelukäytäntöjen näkökulmasta&rdquo;</p><p>Esitys tilintarkastuslain muuttamiseksi 22.8.2018:</p><p>Suomen kuvalehti: Sipilän hallitus jätti vaikutusarvion tekemättä: Lähes 37 000 yritykseltä poistuisi tilintarkastusvelvollisuus. Lakiehdotusta kritisoivat muun muassa valtiovarainministeriö, verottaja ja tilintarkastusalan ammattilaiset.</p><p>Prosessikaavion puuttuva palanen on entisestään heikentänyt lainsäädännön laatua. Virkamiesten mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin on tehty kohtuuttoman vaikeaksi. Huonosti tehdyt perustelut ja esitysten puutteellinen oikeutus on ansaitusti johtanut kovaan kritiikkiin ja huonoon yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja työhön vailla todellisia tuloksia. Esimerkiksi vahingollisia koulutus-ja innovaatiotukien leikkauksia ollaan nyt sitten perumassa kovaa kyytiä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos käy läpi hallituksen lainsäädäntötoimintaa, paljastuu hallituksen toiminnan heikkoa tulosta selittävä systemaattinen virhe. Alkuperäinen prosessikaavio lyötiin pöytään avokonttorissa 2015 ja sen jälkeen Sipilä on esitellyt useita kaavioita kuinka asiat pitäisi järjestää tyyliin:

ONGELMA--- >RATKAISU--- >LAINSÄÄDÄNTÖ.

Kaavioon olennaisena kuuluu ratkaisujen nopeus ilman vatulointia. Vaikka kavioiden muut detaljit ovat jääneet sivulliselle hämäräksi, voi työn tuloksista päätellä kaaviosta puuttuvan jotain merkittävää. Kaaviosta nimittäin puuttuu RATKAISUN OIKEUTUS, joka on rationaalisen toiminnan perusta. Kaavion siis pitäisi näyttää tältä:

ONGELMA--- >RATKAISU--->RATKAISUN OIKEUTUS--- >LAINSÄÄDÄNTÖ

OIKEUTUS on tietysti vatulointia ja ristiriidassa tavoitteena olevan nopeuden kanssa.  Ministerit ovat selvästikin monissa tapauksissa ideoineet ratkaisuja mutta unohtaneet ratkaisun oikeutusvaiheen. On unohtunut tutkia mieleen pälkähtäneen hyvältä tuntuvan idean lainsäädännön toteuttamisen vaikutuksia. Ovatko vaikutukset toivottuja vai ehkä jopa haitallisia?  Oleellista olisi hakea tutkimukseen perustuvaa objektiivista tietoa eikä luottaa vain omaan käsitykseen asiasta. Ratkaisut olisi perusteltava tiedolla. Tämän lisäksi olisi mietittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Olisiko löydettävissä ensiksi mieleen tullutta ratkaisua tehokkaampia?

Koska hyvään lainsäädäntöön kuuluva oikeutusvaihe on usein jäänyt pois, on esityksiä jouduttu vetämään pois tai vesittämään, koska yleinen rationaalinen hyväksyttävyys on puuttunut (esim. irtisanomislaki). Jotkut esitykset on runnottu läpi ilman hyvää oikeutusta kuten aktiivimalli, jolloin halutut aktivointivaikutukset ovat olleet laihoja mutta johtaneet korvausten leikkauksiin. Puutteellisen oikeutuksen tähden joissakin toimissa on ministeriöiden ulkopuolisille jäänyt epäselväksi miksi ko. lakeja on yleensä tehty. Tällaisia ovat mm Valtion kehitysyhtiön (VAKE) perustaminen ja vaikkapa Business Finlandin perustaminen.  Jälkimmäisestä oikeusministeriö totesi lausunnossaan (koko lausunto googlaamalla OM 149/43/2017) :

- ”Esitysluonnos on hyvin puutteellinen ja keskeneräinen erityisesti perusteluiltaan, mikä on vaikeuttanut merkittävästi lausunnon antamista. Ehdotuksia on monin paikoin mahdoton arvioida, koska niitä ei ole perusteltu eikä nykytilaa selostettu tarpeeksi kattavasti.”

- ”…että luonnoksesta puuttuu asianmukainen arviointi siitä, minkä vuoksi yhtiö tulee perustaa ja tarkalleen ottaen, mitä tehtäviä yhtiölle siirrettäisiin. Yhtiöittämisen tarvetta ei arvioida asianmukaisesti tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta”

-”Esitysluonnoksesta ei myöskään saa käsitystä siitä, mikä yhtiön ja koko hallinnollisen rakennelman idea on, eivätkä perustelut vakuuta”

-” Sen lisäksi, että yhtiön tarkoitus ja tarkoituksenmukaisuus jäävät epäselväksi, myös sen tehtävät jäävät epäselviksi”

Tällainen lakiehdotus valmisteltiin siis Työ-ja elinkeino ministeriöstä. Voi hyvin ihmetellä millä pätevyydellä ministeriössä lakeja valmistellaan? Syynä voi myös olla vastaavat ongelmat lainsäädäntötyössä kuin äskettäin paljastuneet Sosiaali-ja terveysministeriön lainsäädäntökaaoksessa.

Prosessikaavion puuttuva palanen käy ilmi myös lainsäädännön arviointineuvoston eräistä lausunnoista ja lehtijutuista, joista joitain otteita:

Esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 16.2.2018:

Neuvosto: ”Koska useimmista kuvatuista vaikutuksista ei esitetä määrällistä arviota, ei esitysluonnoksen perusteella ole mahdollista tehdä päätelmiä uudistuksen kokonaisvaikutuksesta julkiseen talouteen… Esitysluonnoksesta kuitenkin puuttuu arvio uudistuksen nettovaikutuksesta julkisiin sosiaali- ja terveys menoihin.”

Irtisanomislakiesitys 26.10.

Neuvosto: ”Arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen toimeksianto ja olettama irtisanomiskynnyksen ongelmallisuudesta näyttävät sitoneen virkamiesvalmistelua siten, että edellytykset vaihtoehtoisten ratkaisukeinojen ja niiden vaikutusten monipuoliseen arviointiin heikkenevät. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen hyvien lainvalmistelukäytäntöjen näkökulmasta”

Esitys tilintarkastuslain muuttamiseksi 22.8.2018:

Suomen kuvalehti: Sipilän hallitus jätti vaikutusarvion tekemättä: Lähes 37 000 yritykseltä poistuisi tilintarkastusvelvollisuus. Lakiehdotusta kritisoivat muun muassa valtiovarainministeriö, verottaja ja tilintarkastusalan ammattilaiset.

Prosessikaavion puuttuva palanen on entisestään heikentänyt lainsäädännön laatua. Virkamiesten mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin on tehty kohtuuttoman vaikeaksi. Huonosti tehdyt perustelut ja esitysten puutteellinen oikeutus on ansaitusti johtanut kovaan kritiikkiin ja huonoon yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja työhön vailla todellisia tuloksia. Esimerkiksi vahingollisia koulutus-ja innovaatiotukien leikkauksia ollaan nyt sitten perumassa kovaa kyytiä. 

]]>
6 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264899-sipilan-hallituksen-prosessikaavion-suurin-virhe-on-paljastunut#comments Juha Sipilän hallitus Julkinen lainsäädäntö Kaaos Ministeriön virkamiehet Vallan oikeutus Thu, 29 Nov 2018 08:51:03 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264899-sipilan-hallituksen-prosessikaavion-suurin-virhe-on-paljastunut
Hyvää omaishoitajien viikkoa! http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264788-hyvaa-omaishoitajien-viikkoa <p>Tällä viikolla vietetään omaishoitajien viikkoa. Juhlistamme siis niitä, jotka arvioidusti säästävät yhteiskunnan varoja noin 3 miljardia vuosittain ja jotka ovat jokaisen huulilla aina ennen vaaleja. Johonkin se omaishoitajan arvostus aina häviää vaalien välillä, kun pitäisi helpottaa omaishoitajan elämää suuntaamalla tähän yhteen kustannustehokkaimpaan ja inhimillisimpään hoitoon lisää rahaa.</p><p>Ikäihmisten palvelut ja omaishoito on ollut Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista. Miten tämä on näkynyt tavallisen omaishoitajan elämässä? Ei mitenkään. Seminaarit, webinaarit, juhlaseminaarit, muutosagentit, videot ja työpajat, joita tämä kärkihanke tuottaa, ei auta piirun vertaa tavallista omaishoitajaa. Kiva kun virkamiehillä ja poliitikoilla riittää tapahtumia, mutta pitäisikö olla jotakin konkreettista eikä vain taas juhlapuheita?</p><p><a href="https://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito" title="https://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito">https://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito</a></p><p>Valitettavasti palautteena omaishoitajilta tulee yhä pieneneviä omaishoidon palkkioita ja väheneviä vapaapäiväoikeuksia. Omaishoitolain uudistuksen myötä kaikille taattiin 2 vapaapäivää kuukaudessa, mutta käytännössä tämä laki on tiputtanut osalta omaishoitajilta 3 vapaapäivää 2 vapaapäivään. Tämä kehitys voi pahimmillaan johtaa yhä suurenevaan tarpeeseen ympärivuorokautista hoitoa, joka ei voi olla yhteiskunnan eikä hoidettavien etu. Ihmettelen suuresti miksi kuitenkin päätöksentekijät ajavat tilannetta vääjäämättä huonompaan suuntaan.</p><p>Yksi konkreettinen omaishoitajia helpottava asia olisi työssäkäyvien omaishoitajien oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen omaishoidettavan sairauden vuoksi. Tämä sama palkallinen neljän päivän vapaaoikeus on alle 10-12 vuotiaan lapsen kanssa. Jos halutaan tukea työssäkäynnin ja omaishoidon yhdistämistä, olisi tässä yksi ehdotus helpottamaan sitä. Nythän omaishoitaja joutuu jäämään palkattomalle vapaalle, joka osaltaan voi aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, jota ei pieni omaishoidon palkkio korvaa.</p><p>Esimerkkinä omaishoitajien taloudellista ahdinkoa helpottava ehdotus löytyi taannoin&nbsp; Perussuomalaisten varjobudjetista, jossa omaishoidon palkkiota esitettiin verottomaksi. Tämä helpottaisi suoraan omaishoitajien tilannetta.</p><p>Voitaisiinko välillä puhua konkreettisista ehdotuksista omaishoitajien tukemiseksi juhlapuheiden fraasien ja latteuksien sijaan?</p><p>Hyvää omaishoitajien viikkoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä viikolla vietetään omaishoitajien viikkoa. Juhlistamme siis niitä, jotka arvioidusti säästävät yhteiskunnan varoja noin 3 miljardia vuosittain ja jotka ovat jokaisen huulilla aina ennen vaaleja. Johonkin se omaishoitajan arvostus aina häviää vaalien välillä, kun pitäisi helpottaa omaishoitajan elämää suuntaamalla tähän yhteen kustannustehokkaimpaan ja inhimillisimpään hoitoon lisää rahaa.

Ikäihmisten palvelut ja omaishoito on ollut Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista. Miten tämä on näkynyt tavallisen omaishoitajan elämässä? Ei mitenkään. Seminaarit, webinaarit, juhlaseminaarit, muutosagentit, videot ja työpajat, joita tämä kärkihanke tuottaa, ei auta piirun vertaa tavallista omaishoitajaa. Kiva kun virkamiehillä ja poliitikoilla riittää tapahtumia, mutta pitäisikö olla jotakin konkreettista eikä vain taas juhlapuheita?

https://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito

Valitettavasti palautteena omaishoitajilta tulee yhä pieneneviä omaishoidon palkkioita ja väheneviä vapaapäiväoikeuksia. Omaishoitolain uudistuksen myötä kaikille taattiin 2 vapaapäivää kuukaudessa, mutta käytännössä tämä laki on tiputtanut osalta omaishoitajilta 3 vapaapäivää 2 vapaapäivään. Tämä kehitys voi pahimmillaan johtaa yhä suurenevaan tarpeeseen ympärivuorokautista hoitoa, joka ei voi olla yhteiskunnan eikä hoidettavien etu. Ihmettelen suuresti miksi kuitenkin päätöksentekijät ajavat tilannetta vääjäämättä huonompaan suuntaan.

Yksi konkreettinen omaishoitajia helpottava asia olisi työssäkäyvien omaishoitajien oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen omaishoidettavan sairauden vuoksi. Tämä sama palkallinen neljän päivän vapaaoikeus on alle 10-12 vuotiaan lapsen kanssa. Jos halutaan tukea työssäkäynnin ja omaishoidon yhdistämistä, olisi tässä yksi ehdotus helpottamaan sitä. Nythän omaishoitaja joutuu jäämään palkattomalle vapaalle, joka osaltaan voi aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, jota ei pieni omaishoidon palkkio korvaa.

Esimerkkinä omaishoitajien taloudellista ahdinkoa helpottava ehdotus löytyi taannoin  Perussuomalaisten varjobudjetista, jossa omaishoidon palkkiota esitettiin verottomaksi. Tämä helpottaisi suoraan omaishoitajien tilannetta.

Voitaisiinko välillä puhua konkreettisista ehdotuksista omaishoitajien tukemiseksi juhlapuheiden fraasien ja latteuksien sijaan?

Hyvää omaishoitajien viikkoa!

]]>
0 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264788-hyvaa-omaishoitajien-viikkoa#comments Hallituksen kärkihankkeet Juha Sipilän hallitus Omaishoitajat Tue, 27 Nov 2018 09:57:31 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264788-hyvaa-omaishoitajien-viikkoa
Vasemmiston ja vihreiden aika sanoa: Antti Rinteestä pääministeri http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264721-vasemmiston-ja-vihreiden-aika-sanoa-antti-rinteesta-paaministeri <p>Pääministeri <strong>Juha Sipilällä</strong> alkaa niin sanotusti mopedi jo karata käsistä.<br /><br />Kepun kannatus laskee liukasta alamäkeä ja gallup-paniikki on iskenyt. Keskusta yleensä ja Sipilä henkilökohtaisesti ovat ottaneet vastaan kaikki iskut hallitusta vastaan. Samalla kokoomus on saanut olla suhteellisen rauhassa, vaikka hallituksen politiikka on palvellut nimenomaan sen intressejä. Siniset voi unohtaa &ndash; niin ovat äänestäjätkin jo tehneet.<br /><br />Vain tätä taustaa vasten voi tulkita Sipilän omituisia puheita kepun puoluevaltuuston kokouksessa. Pääministeri väittää, että keskusta voi seistä ylpeänä, sillä &rdquo;teimme mitä lupasimme&rdquo;. Nimenomaan näin se ei tehnyt. Selvästi ja yksiselitteisesti keskusta lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta tai pienimmästä perusturvasta ei leikata. Mutta juuri näin pääsi käymään.<br /><br />Edelleen Sipilä väittää, että &rdquo;vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet&rdquo;. Kyllä ovat. Tästä on olemassa kaksikin eri selvitystä, jotka löytyvät <a href="https://www.soste.fi/ajankohtaista/sosten-selvitys-tuloerot-kaantyneet-kasvuun-tyottomat-lapsiperheet-ja-opiskelijat-karsijoina.html">tästä</a> ja <a href="http://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2017/09/Eduskunnan-tietopalvelu-tulonjako_2017_09.pdf">tästä</a>.<br /><br />Mutta sitten pääministerin puhe lähti jo laukalle. Hän sanoi, ettei kepu hyväksy &rdquo;vapaavuorelais-punavihreää keskittämispolitiikkaa&rdquo;. Missä asustaa tällainen satuolento?<br /><br />Kovaa oikeistolinjaa aina vetänyt <strong>Jan Vapaavuori</strong> on mahdollisimman kaukana vasemmistosta. Joskus politiikassa pitää kuitenkin tehdä taktisia yhden asian liittoja. Hallituksen vahingollinen, suorastaan tuhoisa sote- ja maakuntauudistus ei kaadu vain opposition voimin. Siihen tarvitaan myös kiilaa, jonka Vapaavuori on pystynyt lyömään kokoomuksen sisälle. Muuta yhteistä ei ole. Salaista lisäpöytäkirjaa kaiken keskittämisestä ei ole tehty.<br /><br />Vihreät ja SDP vastatkoon omasta puolestaan, mutta Vasemmistoliitto ei historiallisesti eikä tässä ajassa ole ollut keskittämisen puolue. Ja miten voisikaan olla, jos puolueen prosentuaalisesti kovin kannatus löytyy Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta?<br /><br />Sipilä sanoo kepun olevan vielä vastavoima populismillekin. Mutta mikä vastavoima on sellainen puolue, joka on hallinnut yhdessä oikeistopopulistien kanssa kohta jo neljä vuotta? <strong>Jussi Halla-ahon</strong> johtamat maahanmuuttajien vastustajat kelpasivat Sipilälle hallituksen tukipylvääksi ilman mitään ongelmia ennen kuin perussuomalaisten sisäinen valtataistelu halkaisi puolueen kesällä 2017.&nbsp;<br /><br />Ja vielä: ensi vaalikaudella kuulemma &rdquo;keskusta on paras puolue uudistamaan työmarkkinoita sekä parantamaan perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa&rdquo;.<br /><br />Eivätkö yhteentörmäykset ammattiyhdistysliikkeen kanssa aktiivimallista ja irtisanomissuojasta jo kerro, että keskusta on siihen nimenomaan huonoin puolue (kokoomuksen tuella)? Miten parantaa perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa sellainen porukka, joka on armotta leikannut lapsilisiä, kotihoidontukea, vanhempainpäivärahoja, työttömyysturvaa ja jopa kansaneläkkeitä?<br /><br />* * *<br /><br />On selvä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tarvitaan jo jotain muuta Sipilän-Orpon-Soinin väsyneelle ja epäonnistuneelle triolle. Ensi vaalien jälkeen paras olisi hallitus, jossa yhdistyy punainen ja vihreä. Punavihreä hallituspohja on myös <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/13730e7e-346b-4f6b-a548-1c787e67a305">suomalaisten suosikki </a>seuraavaksi hallituspohjaksi.<br /><br />Silloin johdonmukaista on, että ensi vaalien jälkeen pääministeri olisi <strong>Antti Rinne</strong>, valtiovarainministeri <strong>Li Andersson</strong> ja mahdollisesti ulkoministerinä <strong>Pekka Haavisto</strong>. Valtion omistajaohjausministeriksi Haavistoa ei ole syytä päästää. Sen ymmärtää jokainen sähkölaskuaan avaava ja Caruna-kaupat muistava suomalainen.<br /><br />Tämän kolmikon johtamat puolueet pystyisivät kuitenkin kääntämään Suomen suunnan.&nbsp; Se tarkoittaisi, että panostetaan ihmisten hyvinvointiin ja perutaan kaikkein pienimmän perusturvan leikkaukset. Satsataan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja perutaan koulutusleikkaukset. Pidetään julkiset palvelut julkisina eikä päästetä yksityisiä sairaus- ja sosiaalijättejä niihin kuorimaan voittoja omistajiensa taskuun. Ja luodaan turvallinen ja reilujen pelisääntöjen työelämä.<br /><br />Myös välillä epäinhimillinen turvapaikkapolitiikka voisi pehmentyä, ja pahimmat natoilu- ja sotaharjoitushöyryt hiukan viilentyä.<br /><br />Tämä kokonaisuus edellyttää, että kokoomus, perussuomalaiset ja siniset pannaan jäähylle vähintään neljäksi vuodeksi.<br /><br />Rinteen kannattaminen pääministeriksi ei tietenkään ole Vasemmistoliiton suunnasta kehotus äänestää SDP:tä. Vain Vasemmistoliiton riittävän suuri vaalivoitto takaa sen, että myös demareiden linja pysyy vasemmalla. Demareilla on suuri houkutus lähteä marjaan kokoomuksen kanssa. He katsovat, että kepun mahdollinen romahdus vaaleissa ei mahdollista muuta vaihtoehtoa.<br /><br />Vasemmistoliiton ei silti pidä lähteä demarien roiskeläpäksi tai tuulensuojaksi yhteishallitukseen kokoomuksen kanssa. Sen kolme kertaa, kun Vasemmistoliitto on ollut hallituksessa, se on aina tapahtunut yhdessä kokoomuksen kanssa. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Kokemusta on.<br /><br />Siksi on aika sanoa: Antti Rinne pääministeriksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilällä alkaa niin sanotusti mopedi jo karata käsistä.

Kepun kannatus laskee liukasta alamäkeä ja gallup-paniikki on iskenyt. Keskusta yleensä ja Sipilä henkilökohtaisesti ovat ottaneet vastaan kaikki iskut hallitusta vastaan. Samalla kokoomus on saanut olla suhteellisen rauhassa, vaikka hallituksen politiikka on palvellut nimenomaan sen intressejä. Siniset voi unohtaa – niin ovat äänestäjätkin jo tehneet.

Vain tätä taustaa vasten voi tulkita Sipilän omituisia puheita kepun puoluevaltuuston kokouksessa. Pääministeri väittää, että keskusta voi seistä ylpeänä, sillä ”teimme mitä lupasimme”. Nimenomaan näin se ei tehnyt. Selvästi ja yksiselitteisesti keskusta lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta tai pienimmästä perusturvasta ei leikata. Mutta juuri näin pääsi käymään.

Edelleen Sipilä väittää, että ”vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet”. Kyllä ovat. Tästä on olemassa kaksikin eri selvitystä, jotka löytyvät tästä ja tästä.

Mutta sitten pääministerin puhe lähti jo laukalle. Hän sanoi, ettei kepu hyväksy ”vapaavuorelais-punavihreää keskittämispolitiikkaa”. Missä asustaa tällainen satuolento?

Kovaa oikeistolinjaa aina vetänyt Jan Vapaavuori on mahdollisimman kaukana vasemmistosta. Joskus politiikassa pitää kuitenkin tehdä taktisia yhden asian liittoja. Hallituksen vahingollinen, suorastaan tuhoisa sote- ja maakuntauudistus ei kaadu vain opposition voimin. Siihen tarvitaan myös kiilaa, jonka Vapaavuori on pystynyt lyömään kokoomuksen sisälle. Muuta yhteistä ei ole. Salaista lisäpöytäkirjaa kaiken keskittämisestä ei ole tehty.

Vihreät ja SDP vastatkoon omasta puolestaan, mutta Vasemmistoliitto ei historiallisesti eikä tässä ajassa ole ollut keskittämisen puolue. Ja miten voisikaan olla, jos puolueen prosentuaalisesti kovin kannatus löytyy Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta?

Sipilä sanoo kepun olevan vielä vastavoima populismillekin. Mutta mikä vastavoima on sellainen puolue, joka on hallinnut yhdessä oikeistopopulistien kanssa kohta jo neljä vuotta? Jussi Halla-ahon johtamat maahanmuuttajien vastustajat kelpasivat Sipilälle hallituksen tukipylvääksi ilman mitään ongelmia ennen kuin perussuomalaisten sisäinen valtataistelu halkaisi puolueen kesällä 2017. 

Ja vielä: ensi vaalikaudella kuulemma ”keskusta on paras puolue uudistamaan työmarkkinoita sekä parantamaan perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa”.

Eivätkö yhteentörmäykset ammattiyhdistysliikkeen kanssa aktiivimallista ja irtisanomissuojasta jo kerro, että keskusta on siihen nimenomaan huonoin puolue (kokoomuksen tuella)? Miten parantaa perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa sellainen porukka, joka on armotta leikannut lapsilisiä, kotihoidontukea, vanhempainpäivärahoja, työttömyysturvaa ja jopa kansaneläkkeitä?

* * *

On selvä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tarvitaan jo jotain muuta Sipilän-Orpon-Soinin väsyneelle ja epäonnistuneelle triolle. Ensi vaalien jälkeen paras olisi hallitus, jossa yhdistyy punainen ja vihreä. Punavihreä hallituspohja on myös suomalaisten suosikki seuraavaksi hallituspohjaksi.

Silloin johdonmukaista on, että ensi vaalien jälkeen pääministeri olisi Antti Rinne, valtiovarainministeri Li Andersson ja mahdollisesti ulkoministerinä Pekka Haavisto. Valtion omistajaohjausministeriksi Haavistoa ei ole syytä päästää. Sen ymmärtää jokainen sähkölaskuaan avaava ja Caruna-kaupat muistava suomalainen.

Tämän kolmikon johtamat puolueet pystyisivät kuitenkin kääntämään Suomen suunnan.  Se tarkoittaisi, että panostetaan ihmisten hyvinvointiin ja perutaan kaikkein pienimmän perusturvan leikkaukset. Satsataan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja perutaan koulutusleikkaukset. Pidetään julkiset palvelut julkisina eikä päästetä yksityisiä sairaus- ja sosiaalijättejä niihin kuorimaan voittoja omistajiensa taskuun. Ja luodaan turvallinen ja reilujen pelisääntöjen työelämä.

Myös välillä epäinhimillinen turvapaikkapolitiikka voisi pehmentyä, ja pahimmat natoilu- ja sotaharjoitushöyryt hiukan viilentyä.

Tämä kokonaisuus edellyttää, että kokoomus, perussuomalaiset ja siniset pannaan jäähylle vähintään neljäksi vuodeksi.

Rinteen kannattaminen pääministeriksi ei tietenkään ole Vasemmistoliiton suunnasta kehotus äänestää SDP:tä. Vain Vasemmistoliiton riittävän suuri vaalivoitto takaa sen, että myös demareiden linja pysyy vasemmalla. Demareilla on suuri houkutus lähteä marjaan kokoomuksen kanssa. He katsovat, että kepun mahdollinen romahdus vaaleissa ei mahdollista muuta vaihtoehtoa.

Vasemmistoliiton ei silti pidä lähteä demarien roiskeläpäksi tai tuulensuojaksi yhteishallitukseen kokoomuksen kanssa. Sen kolme kertaa, kun Vasemmistoliitto on ollut hallituksessa, se on aina tapahtunut yhdessä kokoomuksen kanssa. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Kokemusta on.

Siksi on aika sanoa: Antti Rinne pääministeriksi.

]]>
22 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264721-vasemmiston-ja-vihreiden-aika-sanoa-antti-rinteesta-paaministeri#comments Antti Rinne Juha Sipilän hallitus Li Andersson Pekka Haavisto Punavihreät Sun, 25 Nov 2018 22:20:18 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264721-vasemmiston-ja-vihreiden-aika-sanoa-antti-rinteesta-paaministeri
VIRVE:n lopetuksesta jättipotti jollekin teleoperaattoreista http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264474-virven-lopetuksesta-jattipotti-jollekin-teleoperaattoreista <p>Hallituksen eduskunnalle jättämässä lakiesityksessä viranomaisten mobiiliverkko VIRVE ehdotetaan lopetettavaksi ja kilpailutuksen kautta hyödynnettäisiin jonkun kaupallisen teleoperaattorin verkkoa jatkossa. VIRVE alkaa tulla elinkaarensa päähän ja ennustettavissa on jopa varaosaongelmia vanhentuneen teknologian ollessa kyseessä. Jotain on siis joka tapauksessa tehtävä ja kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi on katsottu kaupallisten verkkojen hyödyntäminen. Onko se riittävän turvallista onkin sitten jo laajempi ja hankalampi kysymys.</p><p><strong>Kilpailutuksen voittavan operaattorin parannettava mobiiliverkon sekä maantieteellistä peittoa että sisätilapeittoa</strong></p><p><a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/9ff2a10e-444f-4e7a-ae39-7137d67071b8/232c0a12-a0a5-484e-9077-a6efa7e09d22/KIRJE_20180627084716.pdf">Hallituksen esityksessä</a> kerrotaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Valmistelutyön aikana on tullut esille, että nykyisissä teleyritysten mobiiliverkoissa maantieteellinen 4G-peitto on noin 75-85 prosenttia kun taas VIRVE-palvelun peitto on 96 prosenttia. Valmistelussa viranomaiset ovat asettaneet vaatimuksena sen, että uudessa palvelussa tulee olla nykyistä VIRVE-peittoa vastaava maantietteellinen ja sisätilapeitto.</em>&quot;</p><p>Käytännössä tästä seuraa, että valitun teleoperaattorin on merkittävästi kasvatettava verkkonsa peittoa ja sehän toki maksaa rahaa. Valtio olisi esityksen mukaan kompensoimassa näitä kustannuksia. Oletus on kuitenkin, että peiton laajentaminen hyödyttää samalla myös kaupallista toimintaa eli kaikkea ei oltaisi maksamassa. Merkittävistä kompensaatioista lienee silti kyse.</p><p>Verkkokapasiteetin saatavuus esityksen mukaan pyritään takaamaan sillä, että viranomaisviestintä priorisoidaan verkossa muuta liikennettä ylemmäs ja tarvittaessa muuta liikennettä jopa rajoitetaan. Tästä teleoperaattorin on huolehdittava. Itse en tunne 4G-verkkoja niin hyvin, että osaisin kommentoida kuinka se käytännössä toimii.</p><p><strong>Miksi sitten puhun jättipotista - syntyy merkittävä kilpailuetu yhdelle teleoperaattorille</strong></p><p>Itse kaupan arvo tulee olemaan merkittävä ja siten voitto kipailutuksessa olisi todella tärkeä Elisalle, Telialle tai DNA:lle. Nuohan ne verkon omaavat kilpailijat Suomessa ovat.</p><p>Toinen kenties jopa merkittävämpi asia on, että samalla yksi operaattori pääsee osin valtion kustannuksella laajentamaan verkkoaan samalla myös kaupalliseen käyttöön.</p><p>Kilpailuvirasto otti luonnosvaiheen lausunnossaan esille tämän merkittävän seikan - jostain kumman syystä tämä ei ole päätynyt lakiesityksessä olevaan lausuntoyhteenvetoon mukaan. Olen monasti ihmetellyt kuinka näissä yhteenvedoissa merkityksellisiä osioita jää pois mikäli ne teettäisivät lisäpohdintaa ja työtä.</p><p>Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/9ff2a10e-444f-4e7a-ae39-7137d67071b8/603bcca1-3a53-4d08-ad92-1291614fb256/LAUSUNTO_20180810120000.PDF">lausunnossaan</a>:</p><p>&quot;<em>Kilpailu-ja kuluttajavirasto kuitenkin myös katsoo, että asian jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota esitetyn mallin toteutukseen liittyvien kilpailunäkökohtien arviointiin. Näitä näkökohtia ovat muun muassa nykyisen laajakaistaisen radioverkon laajeneminen uusille alueille kattavan viranomaisviestinnän mahdollistamiseksi, rakennetun uuden verkkoinfrastruktuurin hyödyntäminen viranomaistoiminnan lisäksi myös kaupallisessa toiminnassa sekä valtion investointien ja kilpailutuksella valitun teleyrityksen investointien suhde uuden verkon rakentamisessa.</em>&quot;</p><p>Nähdäkseni viraston penäämää erityistä huomiota ei ole ilmaantunut esitysvaiheen vaikutusarviointeihin.</p><p>Verkon laajentuminen osin valtion tuella muita paremmaksi tulee olemaan melkoinen myyntivaltti. Tämän vaikutusta kilpailuun ei olla juurikaan arvioitu.</p><p><strong>Kokonaisuutena kannatettava lähestymistapa</strong></p><p>Kilpailunäkökulman ulkopuolelta katsottuna näen, että ratkaisu on ainakin valtion talouden kannalta paras vaihtoehto. Tietoturvan ja muiden näkövinkkeleiden kannalta en osaa vielä muodostaa kokonaiskuvaa asiasta.</p><p>Reilun teleoperaattorien välisen kilpailun kannalta pitäisi pohtia asiaa vielä laajemmin ja varmistaa keinot, joilla yhdelle operaattoreista ei synny kohtuutonta kilpailuetua muihin nähden osin valtion tukemana.</p><p>On hyvä muistaa myös, että valtio on mm Solidiumin kautta edelleen merkittävä Elisan omistaja, mikä ei saisi vaikuttaa valintaan vaan kilpailu tulee käydä rehdisti. Tätä on vaikea varmistaa sillä viranomaisverkon luonteen vuoksi suurin osa materiaalista jäänee salaiseksi. Nimittäin jo nyt osa lausunnoista on määritelty salaisiksi.</p><p>Muistan vielä VIRVE:n rakennusaikaisen tuskan ja vaikeudet - lopulta se on kuitenkin saatu palvelemaan toimintaa varsin hyvin. Nyt edessä on merkittävä askel uuteen verkkoon - onneksi siirtymäaikana VIRVE voinee olla rinnalla toiminnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen eduskunnalle jättämässä lakiesityksessä viranomaisten mobiiliverkko VIRVE ehdotetaan lopetettavaksi ja kilpailutuksen kautta hyödynnettäisiin jonkun kaupallisen teleoperaattorin verkkoa jatkossa. VIRVE alkaa tulla elinkaarensa päähän ja ennustettavissa on jopa varaosaongelmia vanhentuneen teknologian ollessa kyseessä. Jotain on siis joka tapauksessa tehtävä ja kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi on katsottu kaupallisten verkkojen hyödyntäminen. Onko se riittävän turvallista onkin sitten jo laajempi ja hankalampi kysymys.

Kilpailutuksen voittavan operaattorin parannettava mobiiliverkon sekä maantieteellistä peittoa että sisätilapeittoa

Hallituksen esityksessä kerrotaan seuraavaa:

"Valmistelutyön aikana on tullut esille, että nykyisissä teleyritysten mobiiliverkoissa maantieteellinen 4G-peitto on noin 75-85 prosenttia kun taas VIRVE-palvelun peitto on 96 prosenttia. Valmistelussa viranomaiset ovat asettaneet vaatimuksena sen, että uudessa palvelussa tulee olla nykyistä VIRVE-peittoa vastaava maantietteellinen ja sisätilapeitto."

Käytännössä tästä seuraa, että valitun teleoperaattorin on merkittävästi kasvatettava verkkonsa peittoa ja sehän toki maksaa rahaa. Valtio olisi esityksen mukaan kompensoimassa näitä kustannuksia. Oletus on kuitenkin, että peiton laajentaminen hyödyttää samalla myös kaupallista toimintaa eli kaikkea ei oltaisi maksamassa. Merkittävistä kompensaatioista lienee silti kyse.

Verkkokapasiteetin saatavuus esityksen mukaan pyritään takaamaan sillä, että viranomaisviestintä priorisoidaan verkossa muuta liikennettä ylemmäs ja tarvittaessa muuta liikennettä jopa rajoitetaan. Tästä teleoperaattorin on huolehdittava. Itse en tunne 4G-verkkoja niin hyvin, että osaisin kommentoida kuinka se käytännössä toimii.

Miksi sitten puhun jättipotista - syntyy merkittävä kilpailuetu yhdelle teleoperaattorille

Itse kaupan arvo tulee olemaan merkittävä ja siten voitto kipailutuksessa olisi todella tärkeä Elisalle, Telialle tai DNA:lle. Nuohan ne verkon omaavat kilpailijat Suomessa ovat.

Toinen kenties jopa merkittävämpi asia on, että samalla yksi operaattori pääsee osin valtion kustannuksella laajentamaan verkkoaan samalla myös kaupalliseen käyttöön.

Kilpailuvirasto otti luonnosvaiheen lausunnossaan esille tämän merkittävän seikan - jostain kumman syystä tämä ei ole päätynyt lakiesityksessä olevaan lausuntoyhteenvetoon mukaan. Olen monasti ihmetellyt kuinka näissä yhteenvedoissa merkityksellisiä osioita jää pois mikäli ne teettäisivät lisäpohdintaa ja työtä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa lausunnossaan:

"Kilpailu-ja kuluttajavirasto kuitenkin myös katsoo, että asian jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota esitetyn mallin toteutukseen liittyvien kilpailunäkökohtien arviointiin. Näitä näkökohtia ovat muun muassa nykyisen laajakaistaisen radioverkon laajeneminen uusille alueille kattavan viranomaisviestinnän mahdollistamiseksi, rakennetun uuden verkkoinfrastruktuurin hyödyntäminen viranomaistoiminnan lisäksi myös kaupallisessa toiminnassa sekä valtion investointien ja kilpailutuksella valitun teleyrityksen investointien suhde uuden verkon rakentamisessa."

Nähdäkseni viraston penäämää erityistä huomiota ei ole ilmaantunut esitysvaiheen vaikutusarviointeihin.

Verkon laajentuminen osin valtion tuella muita paremmaksi tulee olemaan melkoinen myyntivaltti. Tämän vaikutusta kilpailuun ei olla juurikaan arvioitu.

Kokonaisuutena kannatettava lähestymistapa

Kilpailunäkökulman ulkopuolelta katsottuna näen, että ratkaisu on ainakin valtion talouden kannalta paras vaihtoehto. Tietoturvan ja muiden näkövinkkeleiden kannalta en osaa vielä muodostaa kokonaiskuvaa asiasta.

Reilun teleoperaattorien välisen kilpailun kannalta pitäisi pohtia asiaa vielä laajemmin ja varmistaa keinot, joilla yhdelle operaattoreista ei synny kohtuutonta kilpailuetua muihin nähden osin valtion tukemana.

On hyvä muistaa myös, että valtio on mm Solidiumin kautta edelleen merkittävä Elisan omistaja, mikä ei saisi vaikuttaa valintaan vaan kilpailu tulee käydä rehdisti. Tätä on vaikea varmistaa sillä viranomaisverkon luonteen vuoksi suurin osa materiaalista jäänee salaiseksi. Nimittäin jo nyt osa lausunnoista on määritelty salaisiksi.

Muistan vielä VIRVE:n rakennusaikaisen tuskan ja vaikeudet - lopulta se on kuitenkin saatu palvelemaan toimintaa varsin hyvin. Nyt edessä on merkittävä askel uuteen verkkoon - onneksi siirtymäaikana VIRVE voinee olla rinnalla toiminnassa.

 

 

]]>
2 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264474-virven-lopetuksesta-jattipotti-jollekin-teleoperaattoreista#comments Cyberturvallisuus Juha Sipilän hallitus Kilpailuvirasto Teleoperaattorit VIRVE Tue, 20 Nov 2018 12:07:48 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264474-virven-lopetuksesta-jattipotti-jollekin-teleoperaattoreista
Syntyvyyden laskun syyt arka paikka valtaekonomisteille ja medialle http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264461-syntyvyyden-laskun-syyt-arka-paikka-valtaekonomisteille-ja-medialle <p>Yllättäen YLE:n aamu TV:ssä ekonomisti Pursiainen julisti, ettei ole mitään käsitystä mistä syntyvyyden raju ja kiihtyvä lasku Suomessa johtuu. Pursiaista säestivät muut keskustelijat, joista ainakin yksi oli tunnettu pankkiekonomistina. Keskustelijoiden tietämättömyys oli hämmästyttävää, sillä jokainen valistunut kansalainenkin arkielämän perusteella pystyy parempaan analyysiin kuin korkeasti koulutetut keskustelijat.</p><p>Alkuun pääsee kun lukee vaikka tästä linkistä löytyvän väestöliiton blogin: &nbsp;</p><p><a href="https://vaestoliitonblogi.com/tag/syntyvyys/">https://vaestoliitonblogi.com/tag/syntyvyys/</a></p><p>Kuten blogissa todetaan varmuudella syitä ei tiedetä. Muistetaan nyt kuitenkin, että edes tiede ei pysty varmoja tuloksia tuottamaan yhteiskuntatieteissä, vain todennäköisiä. Suurella todennäköisyydellä syyt löytyvätkin nuorten ihmisten kokemasta suuresta epävarmuudesta tulevaisuuden kehityksestä.</p><p>Ilmastonmuutoksella pelottelu on ollut yliampuvaa. Meille on selitetty, että on hyvä ilmastoteko tehdä vähemmän lapsia, meitä ei voi olla näin paljon. Kulutus on pahasta ja lapsethan kuluttavat tekemällä suuren &nbsp;uuden ja pahan hiilijalanjäljen. Eräs laatumedia (Suomen kuvalehti,twitterissä) otsikoi tänään: Tutkijat kävivät läpi yli 3000 ilmastonmuutoksen tutkimusta: luvassa kuivuutta, tulta, tauteja ja tulvia. Tällainen pelottelu paitsi, että on vahingollista luo myös väärän kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Asiat ovat menossa parempaan suuntaan kuten Hans Rosling osoittaa kirjassaan Factfulness.</p><p>Työelämä ja toimeentulo on epävarmaa, organisaatioissa on meneillään jatkuvien väliaikaismuutosten tila. Kaikki muistavat kuinka vähän aikaa sitten hallitus yritti helpottaa potkujen antamista. Harjoitetulla politiikalla on tätäkin suurempi merkitys:</p><p>Syntyvyyden lasku alkoi 2007-2010, jolloin alkoi maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Vaikutukset Suomen talouteen olivat erityisen kovat: taloutemme ei kasvanut kymmeneen vuoteen. Suurempi ongelma kuin itse talouskriisi on ollut valittu poliittinen linja, joka korostaa loputtomiin tulevaa kärsimystä, rahojen loppumista ja leikkaamista sekä kuria. Vaihtoehtona olisi ollut puhua järkevästä taloudenpitosta, jossa samalla olisi haettu uuden luomista ja kasvua luovia investointeja, johon olisi hyvin ollut varaa. Sen sijaan jopa tutkimuksesta ja kehityksestä leikattiin rajusti. Tämä pessimistinen levy tuntuu jääneen Suomessa päälle Iiro Viinasen ajoista lähtien. Meiltä puuttuvat visionäärit.</p><p>Päättäjät, heidän neuvonantajansa ja valitettavasti suuri osa mediasta on ollut tarpeettoman tehokkaita yhteiskunnallisen pessimismin luomisessa. Tästä löytyy syy syntyvyyden laskuun. Tulee mieleen johtuuko TV-keskustelijoiden &rdquo;tietämättömyys&rdquo; syntyvyyden laskun syistä omatunnon pistoksista. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> Yllättäen YLE:n aamu TV:ssä ekonomisti Pursiainen julisti, ettei ole mitään käsitystä mistä syntyvyyden raju ja kiihtyvä lasku Suomessa johtuu. Pursiaista säestivät muut keskustelijat, joista ainakin yksi oli tunnettu pankkiekonomistina. Keskustelijoiden tietämättömyys oli hämmästyttävää, sillä jokainen valistunut kansalainenkin arkielämän perusteella pystyy parempaan analyysiin kuin korkeasti koulutetut keskustelijat.

Alkuun pääsee kun lukee vaikka tästä linkistä löytyvän väestöliiton blogin:  

https://vaestoliitonblogi.com/tag/syntyvyys/

Kuten blogissa todetaan varmuudella syitä ei tiedetä. Muistetaan nyt kuitenkin, että edes tiede ei pysty varmoja tuloksia tuottamaan yhteiskuntatieteissä, vain todennäköisiä. Suurella todennäköisyydellä syyt löytyvätkin nuorten ihmisten kokemasta suuresta epävarmuudesta tulevaisuuden kehityksestä.

Ilmastonmuutoksella pelottelu on ollut yliampuvaa. Meille on selitetty, että on hyvä ilmastoteko tehdä vähemmän lapsia, meitä ei voi olla näin paljon. Kulutus on pahasta ja lapsethan kuluttavat tekemällä suuren  uuden ja pahan hiilijalanjäljen. Eräs laatumedia (Suomen kuvalehti,twitterissä) otsikoi tänään: Tutkijat kävivät läpi yli 3000 ilmastonmuutoksen tutkimusta: luvassa kuivuutta, tulta, tauteja ja tulvia. Tällainen pelottelu paitsi, että on vahingollista luo myös väärän kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Asiat ovat menossa parempaan suuntaan kuten Hans Rosling osoittaa kirjassaan Factfulness.

Työelämä ja toimeentulo on epävarmaa, organisaatioissa on meneillään jatkuvien väliaikaismuutosten tila. Kaikki muistavat kuinka vähän aikaa sitten hallitus yritti helpottaa potkujen antamista. Harjoitetulla politiikalla on tätäkin suurempi merkitys:

Syntyvyyden lasku alkoi 2007-2010, jolloin alkoi maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Vaikutukset Suomen talouteen olivat erityisen kovat: taloutemme ei kasvanut kymmeneen vuoteen. Suurempi ongelma kuin itse talouskriisi on ollut valittu poliittinen linja, joka korostaa loputtomiin tulevaa kärsimystä, rahojen loppumista ja leikkaamista sekä kuria. Vaihtoehtona olisi ollut puhua järkevästä taloudenpitosta, jossa samalla olisi haettu uuden luomista ja kasvua luovia investointeja, johon olisi hyvin ollut varaa. Sen sijaan jopa tutkimuksesta ja kehityksestä leikattiin rajusti. Tämä pessimistinen levy tuntuu jääneen Suomessa päälle Iiro Viinasen ajoista lähtien. Meiltä puuttuvat visionäärit.

Päättäjät, heidän neuvonantajansa ja valitettavasti suuri osa mediasta on ollut tarpeettoman tehokkaita yhteiskunnallisen pessimismin luomisessa. Tästä löytyy syy syntyvyyden laskuun. Tulee mieleen johtuuko TV-keskustelijoiden ”tietämättömyys” syntyvyyden laskun syistä omatunnon pistoksista.     

]]>
13 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264461-syntyvyyden-laskun-syyt-arka-paikka-valtaekonomisteille-ja-medialle#comments Kotimaa Alhainen syntyvyys Juha Sipilän hallitus Perhepolitiikka Talouslama Tue, 20 Nov 2018 08:31:33 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264461-syntyvyyden-laskun-syyt-arka-paikka-valtaekonomisteille-ja-medialle
Sitra touhuaa tutkan alapuolella - kuinka politisoitunut se on? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264429-sitra-touhuaa-tutkan-alapuolella-kuinka-politisoitunut-se-on <p>Sitran toiminta herättää aika ajoin melkoisia kysymyksiä, mutta varsin vähän sitä käsitellään julkisuudessa. Sehän vältteli pitkään julkisuuslain vaatimuksia kunnes oikeusasiamiehen päätös kesäkuussa 2016 totesi, että Sitrankin on noudatettava julkisuuslakia - lakia, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1999. Vielä elokuussa 2017 ostolaskuja pyytäneelle Ylen toimittajalle kuitenkin kerrottiin, ettei Sitra ole julkisuuslain piirissä.</p><p>Suomessa onneksi vielä tutkivaa journalismia tekevät Seura ja Suomen Kuvalehti ovat pyrkineet tuomaan asioita esille. Laajempaan julkisuuteen muun median kautta ne eivät kuitenkaan ole päätyneet jostain syystä.</p><p><strong>Sitra paisuu ja tarjoaa hyväpalkkaisia töitä entisille poliitikoille</strong></p><p><a href="https://seura.fi/yleinen/sitra-kasvattaa-kansakunnan-hyvinvointia-tarjoamalla-poliitikoille-kovapalkkaisia-tyopaikkoja/">Seura</a> tutki Sitran kuluja ja palkkatason sekä henkilöstömäärän kehitystä. Suurten edustuskukujen lisäksi huomio kiinnittyi merkittävään henkilöstön kasvuun sekä myös sen palkkoihin. Graafissa on henkilöstön määrä sekä palkkakehitys, mikä on ollut merkittävä samaan aikaan, kun muuten julkista sektoria ollaan pyritty vähentämään.</p><p>Lisäksi viime vuosina Sitraan on mielenkiintoisesti palkattu entisiä polittikkoja kuten Jouni Backman, Merja Rehn ja Oras Tynkkynen. Lisäksi entinen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä tekee eläkeläisenä selvitystä suomalaisesta hallinnosta. Backman ja Rehn pyrkivät eduskuntaan 2015, mutteivät tulleet valituksi.</p><p>Olli Rehnin puolison Merja Rehnin tie Sitraan on varsin erikoinen ja <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/puoluetyo-ja-bryssel-patevoittivat-olli-rehnin-puolison-sitran-maa-ja-ruokatalousasiantuntijaksi/">Seura-lehti</a> aiheellisesti ihmettelee:</p><p>&quot;<em>Vähemmän tunnettu on kuitenkin prosessi, jolla mikkeliläisestä yhden hengen konsulttiyrityksestä, jonka toimiala on suhdetoiminta ja viestintä, rekrytoitiin työntekijä Sitran palvelukseen varsin lyhyellä toimitusajalla</em>.&quot;</p><p>Merja Rehn tarjosi oman yrityksensä Ekrive Oy:n nimissä selvitystä saatetekstillä: &quot;<em>Haluan olla keskeisesti mukana SITRA:n Tulevaisuuden maatalous -hankkeessa.</em>&rdquo;&nbsp; Toukokuun lopussa tarjottu haastatteluihin perustuva selvitystyö ostetaan hintaan 15 000 euroa plus alv ja se saadaan elokuun lopussa. Kilpailutusta ei tarvitse tehdä tällaisella summalla.</p><p>Seura kuvailee tuotosta varsin kevyeksi. Valitettavasti ko raporttia ei jostain syystä löydy verkosta, ainoastaan kansilehti Seuran artikkelissa (kuva 2). Katsoin Asiakastiedosta millasella liikevaihdolla Rehnin yritys on toiminut ja vaikuttaa siltä, että tuo Sitran toimeksianto on ollut käytännössä yrityksen ainoa koko liikevaihdon ollessa 17 tuhatta euroa.</p><p>Tehtyjen esiselvitysten pohjalta Sitra päättää aloittaa Kestävä ruokajärjestelmä - hankkeen, johon arvioidaan kuluvan kolmessa vuodessa noin 14 miljoonaa euroa.</p><p>Hankkeen yhteydessä Sitraan palkataan asiantuntijaksi Merja Rehn, jonka asiantuntemus eikä koulutus ole varsinaisesti tältä alalta. Brysselin vuodet komissaarin kotirouvana ja tietokirjailijana ovat ilmeisesti pätevöittäneet tähän tehtävään.</p><p><strong>Sitran panostukset soteen, terveystietojen myyntiin ja kiertotalouteen merkittävät</strong></p><p>Ministeröiden ja muiden toimijoiden taholta ollaan jo etupainotteisesti tehty merkittäviä panostuksia soteen ennen toteutuspäätöstä. Myös erilaisten kärkihankkeiden kautta ollaan ohjattu merkittäviä summia thän tarkoitukseen - paljon ollaan valmisteltu etunojassa.</p><p>Myös Sitra on laittanut merkittäviä summia hallituksen painopistealueille mielestäni unohtaen monta tärkeää toimialaa. Sitra on käyttänyt erilaisiin hankkeisiin toimintakertomuksensa mukaan 2017 14,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2016 se kulutti 8,7 miljoonaa euroa. Mihin nämä ovat sitten kuluneet? Seuraavat erottuvat suurimpina kohteina 2017:</p><ol><li><p>Hyvinvoinnin palveluoperaattori: 3,4 miljoonaa</p></li><li><p>Ihminen edellä &ndash; valintakokeilut sotepalveluissa: 0,5 miljoonaa</p></li><li><p>Sosiaali ja terveyspalveluiden rahoitus: 0,8 mijoonaa (2016 tähän mennyt jo miljoona)</p></li><li><p>Kiertotalous: 2,5 miljoonaa</p></li><li><p>Juhlavuosi &amp; Ratkaisu 100:&nbsp; 1,7 miljoonaa</p></li></ol><p>Hyvinvoinnin palveluoperaattorin kohdalla Sitra on kehittänyt tietojärjestelmää, jonka kautta terveystietoja voitaisiin myydä/luovuttaa erilaisille tahoille. Tämän koskeva ns toisiolaki mahdollistaen tällaisen kansalaisten terveystiedon luovuttamisen on vasta käsittelyssä eduskunnassa ja on herättänyt voimakkaasti vastustusta yksityisyyden näkökulmasta. Tästä kirjoitin blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260980-terveystiedosta-kauppatavaraa-sitran-isaacukseen-laitettu-10-miljoonaa-euroa" title="Terveystiedosta kauppatavaraa - Sitran Isaacukseen laitettu 10 miljoonaa euroa">Terveystiedosta kauppatavaraa - Sitran Isaacukseen laitettu 10 miljoonaa euroa.</a></p><p>Todella suuret panostukset on myös laitettu soteen ja valinnanvapauteen. Jälleen lain toteutumisesta ei ole varmuutta, mutta miljoonaluokan panostukset on jo tehty. Arvoitus on paljonko tänä vuonna on panostettu vielä lisää.</p><p>Kiertotalouden edistämiseen on laitettu jo suuria summia kärkihankkeiden kautta sekä todennäköisesti myös Business Finlandin ja aluerahastojen kautta. Ovatko nämä panostukset enää järkevässä mittakaavassa, kun hallituksen kärkihankkeiden osalta puolivälitarkastelussa todettiin, etteivät ne ole konkretisoituneet vientinä tavoitellulla tavalla?</p><p>Vaikuttaa siltä, että Sitra on unohtanut monia tärkeitä alueita panostaessaan lähinnä hallituksen hankkeiden etenemiseen. Miten tähän ollaan päädytty ja millaisella ohjauksella?</p><p><strong>Sipilän hallitus ehdottaa rajoituksia Sitran tietojen julkisuuteen</strong></p><p>Silmiini sattui hallituksen lakiesitys lokakuulta, jossa ehdotetaan Sitra-lakiin muutoksia. Alkuun se näyttikin hyvältä kunnes luin <a href="https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sitra-lakia-paivitetaan">tiedotetta</a> pitemmälle. Siellä nimittäin mainittiin seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Eduskunta käsittelee tänä syksynä myös hallituksen esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Kyseinen lakiehdotus laajentaisi valitusoikeuden koskemaan myös Sitran tekemiä päätöksiä. Tämän vuoksi Sitra-lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös muutoksenhakukiellosta Sitran hanke- ja yritysrahoitusta koskevista päätöksistä. Sitran päätöksiin ei voi nykyisellään hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.</em>&quot;</p><p>Eli uusi laki tuo myös Sitran päätöksiin valitusoikeuden, joka sitten samantien kumotaan Sitran kohdalta keskeisimmistä asioista? Erikoista toimintaa.</p><p>Ainakin minua kiinnostaisi moni asia Sitran kohdalta. Katselin sen tekemiä sijoituksia ja ihmettelin mm miksi Sitra on sijoittanut pääomasijoittaja Henrik Kuninkaan KC-Holding 3 Oy:ön 2,3 miljoonaa omistusosuutenaan 38%. Ko yhtiön toiminnasta ei löydy oikeastaan mitään tietoa.</p><p>Liikesalaisuudet voivat toki muodostaa joitain esteitä, mutta ei sijoitettaessa eduskunnan valvonnan alaisia varoja ei voida pitää kaikkea pimennossa nykyiseen tapaan.</p><p><strong>Sitra myös Valtiontalouden tarkastusviraston toimivallan ulkopuolella</strong></p><p>Silmäillessäni lausuntoja annetusta esityksestä huomioni kiinnittyi seuraavaan:</p><p>&quot;<em>Tarkastusviraston käsityksen mukaan Sitran valvonnan ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin, osallistumisen valtionhallinnon kehittämiseen ja siihen liittyvien toimien rahoittamisen kannalta olisi perusteltua myös harkita, että Sitra tulisi valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeuden piirin.</em>&quot;</p><p>Sitra sekä muut eduskunnan vastattavat rahastot sekä myös Kela ja Suomen Pankki eivät lain mukaan kuulu tällä hetkellä VTV:n tarkastusoikeuden piiriin, miksi ihmeessä?</p><p>Sitran ja Kelan pitäisi ehdottomasti olla VTV:n tarkastusoikeuden piirissä. Paljon asioita jää liikesalaisuuksien yms piiriin ja ainakin VTV:n kaltaisella instanssilla tulisi olla oikeus tarkastaa niitä elleivät kansalaiset eikä media voi sitä tehdä.</p><p>Ymmärrän tietyt tavoitteet Sitran ketteryyden kannalta, mutta tällä hetkellä sen toimien valvonta sekä niiden julkisuus on aivan riittämättömällä tasolla.</p><p>Toivottavasti tätä asiaa käsiteltäisiin julkisuudessa ja pohdittaisiin, miten Sitraa oikein ohjataan ja onko siinä jo liikaa politisoitumista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sitran toiminta herättää aika ajoin melkoisia kysymyksiä, mutta varsin vähän sitä käsitellään julkisuudessa. Sehän vältteli pitkään julkisuuslain vaatimuksia kunnes oikeusasiamiehen päätös kesäkuussa 2016 totesi, että Sitrankin on noudatettava julkisuuslakia - lakia, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1999. Vielä elokuussa 2017 ostolaskuja pyytäneelle Ylen toimittajalle kuitenkin kerrottiin, ettei Sitra ole julkisuuslain piirissä.

Suomessa onneksi vielä tutkivaa journalismia tekevät Seura ja Suomen Kuvalehti ovat pyrkineet tuomaan asioita esille. Laajempaan julkisuuteen muun median kautta ne eivät kuitenkaan ole päätyneet jostain syystä.

Sitra paisuu ja tarjoaa hyväpalkkaisia töitä entisille poliitikoille

Seura tutki Sitran kuluja ja palkkatason sekä henkilöstömäärän kehitystä. Suurten edustuskukujen lisäksi huomio kiinnittyi merkittävään henkilöstön kasvuun sekä myös sen palkkoihin. Graafissa on henkilöstön määrä sekä palkkakehitys, mikä on ollut merkittävä samaan aikaan, kun muuten julkista sektoria ollaan pyritty vähentämään.

Lisäksi viime vuosina Sitraan on mielenkiintoisesti palkattu entisiä polittikkoja kuten Jouni Backman, Merja Rehn ja Oras Tynkkynen. Lisäksi entinen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä tekee eläkeläisenä selvitystä suomalaisesta hallinnosta. Backman ja Rehn pyrkivät eduskuntaan 2015, mutteivät tulleet valituksi.

Olli Rehnin puolison Merja Rehnin tie Sitraan on varsin erikoinen ja Seura-lehti aiheellisesti ihmettelee:

"Vähemmän tunnettu on kuitenkin prosessi, jolla mikkeliläisestä yhden hengen konsulttiyrityksestä, jonka toimiala on suhdetoiminta ja viestintä, rekrytoitiin työntekijä Sitran palvelukseen varsin lyhyellä toimitusajalla."

Merja Rehn tarjosi oman yrityksensä Ekrive Oy:n nimissä selvitystä saatetekstillä: "Haluan olla keskeisesti mukana SITRA:n Tulevaisuuden maatalous -hankkeessa.”  Toukokuun lopussa tarjottu haastatteluihin perustuva selvitystyö ostetaan hintaan 15 000 euroa plus alv ja se saadaan elokuun lopussa. Kilpailutusta ei tarvitse tehdä tällaisella summalla.

Seura kuvailee tuotosta varsin kevyeksi. Valitettavasti ko raporttia ei jostain syystä löydy verkosta, ainoastaan kansilehti Seuran artikkelissa (kuva 2). Katsoin Asiakastiedosta millasella liikevaihdolla Rehnin yritys on toiminut ja vaikuttaa siltä, että tuo Sitran toimeksianto on ollut käytännössä yrityksen ainoa koko liikevaihdon ollessa 17 tuhatta euroa.

Tehtyjen esiselvitysten pohjalta Sitra päättää aloittaa Kestävä ruokajärjestelmä - hankkeen, johon arvioidaan kuluvan kolmessa vuodessa noin 14 miljoonaa euroa.

Hankkeen yhteydessä Sitraan palkataan asiantuntijaksi Merja Rehn, jonka asiantuntemus eikä koulutus ole varsinaisesti tältä alalta. Brysselin vuodet komissaarin kotirouvana ja tietokirjailijana ovat ilmeisesti pätevöittäneet tähän tehtävään.

Sitran panostukset soteen, terveystietojen myyntiin ja kiertotalouteen merkittävät

Ministeröiden ja muiden toimijoiden taholta ollaan jo etupainotteisesti tehty merkittäviä panostuksia soteen ennen toteutuspäätöstä. Myös erilaisten kärkihankkeiden kautta ollaan ohjattu merkittäviä summia thän tarkoitukseen - paljon ollaan valmisteltu etunojassa.

Myös Sitra on laittanut merkittäviä summia hallituksen painopistealueille mielestäni unohtaen monta tärkeää toimialaa. Sitra on käyttänyt erilaisiin hankkeisiin toimintakertomuksensa mukaan 2017 14,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2016 se kulutti 8,7 miljoonaa euroa. Mihin nämä ovat sitten kuluneet? Seuraavat erottuvat suurimpina kohteina 2017:

  1. Hyvinvoinnin palveluoperaattori: 3,4 miljoonaa

  2. Ihminen edellä – valintakokeilut sotepalveluissa: 0,5 miljoonaa

  3. Sosiaali ja terveyspalveluiden rahoitus: 0,8 mijoonaa (2016 tähän mennyt jo miljoona)

  4. Kiertotalous: 2,5 miljoonaa

  5. Juhlavuosi & Ratkaisu 100:  1,7 miljoonaa

Hyvinvoinnin palveluoperaattorin kohdalla Sitra on kehittänyt tietojärjestelmää, jonka kautta terveystietoja voitaisiin myydä/luovuttaa erilaisille tahoille. Tämän koskeva ns toisiolaki mahdollistaen tällaisen kansalaisten terveystiedon luovuttamisen on vasta käsittelyssä eduskunnassa ja on herättänyt voimakkaasti vastustusta yksityisyyden näkökulmasta. Tästä kirjoitin blogissani Terveystiedosta kauppatavaraa - Sitran Isaacukseen laitettu 10 miljoonaa euroa.

Todella suuret panostukset on myös laitettu soteen ja valinnanvapauteen. Jälleen lain toteutumisesta ei ole varmuutta, mutta miljoonaluokan panostukset on jo tehty. Arvoitus on paljonko tänä vuonna on panostettu vielä lisää.

Kiertotalouden edistämiseen on laitettu jo suuria summia kärkihankkeiden kautta sekä todennäköisesti myös Business Finlandin ja aluerahastojen kautta. Ovatko nämä panostukset enää järkevässä mittakaavassa, kun hallituksen kärkihankkeiden osalta puolivälitarkastelussa todettiin, etteivät ne ole konkretisoituneet vientinä tavoitellulla tavalla?

Vaikuttaa siltä, että Sitra on unohtanut monia tärkeitä alueita panostaessaan lähinnä hallituksen hankkeiden etenemiseen. Miten tähän ollaan päädytty ja millaisella ohjauksella?

Sipilän hallitus ehdottaa rajoituksia Sitran tietojen julkisuuteen

Silmiini sattui hallituksen lakiesitys lokakuulta, jossa ehdotetaan Sitra-lakiin muutoksia. Alkuun se näyttikin hyvältä kunnes luin tiedotetta pitemmälle. Siellä nimittäin mainittiin seuraavaa:

"Eduskunta käsittelee tänä syksynä myös hallituksen esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Kyseinen lakiehdotus laajentaisi valitusoikeuden koskemaan myös Sitran tekemiä päätöksiä. Tämän vuoksi Sitra-lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös muutoksenhakukiellosta Sitran hanke- ja yritysrahoitusta koskevista päätöksistä. Sitran päätöksiin ei voi nykyisellään hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen."

Eli uusi laki tuo myös Sitran päätöksiin valitusoikeuden, joka sitten samantien kumotaan Sitran kohdalta keskeisimmistä asioista? Erikoista toimintaa.

Ainakin minua kiinnostaisi moni asia Sitran kohdalta. Katselin sen tekemiä sijoituksia ja ihmettelin mm miksi Sitra on sijoittanut pääomasijoittaja Henrik Kuninkaan KC-Holding 3 Oy:ön 2,3 miljoonaa omistusosuutenaan 38%. Ko yhtiön toiminnasta ei löydy oikeastaan mitään tietoa.

Liikesalaisuudet voivat toki muodostaa joitain esteitä, mutta ei sijoitettaessa eduskunnan valvonnan alaisia varoja ei voida pitää kaikkea pimennossa nykyiseen tapaan.

Sitra myös Valtiontalouden tarkastusviraston toimivallan ulkopuolella

Silmäillessäni lausuntoja annetusta esityksestä huomioni kiinnittyi seuraavaan:

"Tarkastusviraston käsityksen mukaan Sitran valvonnan ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin, osallistumisen valtionhallinnon kehittämiseen ja siihen liittyvien toimien rahoittamisen kannalta olisi perusteltua myös harkita, että Sitra tulisi valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeuden piirin."

Sitra sekä muut eduskunnan vastattavat rahastot sekä myös Kela ja Suomen Pankki eivät lain mukaan kuulu tällä hetkellä VTV:n tarkastusoikeuden piiriin, miksi ihmeessä?

Sitran ja Kelan pitäisi ehdottomasti olla VTV:n tarkastusoikeuden piirissä. Paljon asioita jää liikesalaisuuksien yms piiriin ja ainakin VTV:n kaltaisella instanssilla tulisi olla oikeus tarkastaa niitä elleivät kansalaiset eikä media voi sitä tehdä.

Ymmärrän tietyt tavoitteet Sitran ketteryyden kannalta, mutta tällä hetkellä sen toimien valvonta sekä niiden julkisuus on aivan riittämättömällä tasolla.

Toivottavasti tätä asiaa käsiteltäisiin julkisuudessa ja pohdittaisiin, miten Sitraa oikein ohjataan ja onko siinä jo liikaa politisoitumista.

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264429-sitra-touhuaa-tutkan-alapuolella-kuinka-politisoitunut-se-on#comments Juha Sipilän hallitus Julkisuuslaki Poliittinen ohjaus Sitra Suojatyöpaikat Mon, 19 Nov 2018 12:00:24 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264429-sitra-touhuaa-tutkan-alapuolella-kuinka-politisoitunut-se-on
Missä on työvoimapalvelujen ulkoistuksen pihvi ministeri Lindström? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264377-missa-on-tyovoimapalvelujen-ulkoistuksen-pihvi-ministeri-lindstrom <p>Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys, jonka mukaan suuri osa nykyisistä työvoimapalveluista siirtyisi maakuntamallissa jatkossa ostettavaksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Euroopasta löytyy vain Iso-Britannia, joka tällaista mallia käyttää. Toisena esimerkkinä käytetään Australiaa, jossa myös ostetaan työvoimapalvelut markkinoilta.</p><p><strong>Iso-Britannia ja Australia hallituksen esimerkkeinä</strong></p><p>Nämä kaksi maata ovat valikoituneet Sipilän hallituksen esikuviksi muutokseen.</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_35+2018.pdf">Hallituksen lakiesityksessä</a> kerrotaan kuitenkin Iso-Britannian tuloksista seuraavaa:</p><p>&quot;<em>OECD havaitsi Ison-Britannian tulokset pettymykseksi, joskin eräissä muissa tutkimuksissa on saatu myönteisiä vaikutuksia, sen sijaan Australiassa yksityiset tuottajat näyttävät toimivan varsin tehokkaasti.</em>&quot;</p><p>Australian mallia käytetäänkin sitten näistä ensisijaisena esityksessä perusteluna. Sen osalta maininnan tasolle jää kuitenkin seuraava tärkeä huomio:</p><p>&quot;<em>Australian kokemuksia eritellessään Finn (Job Services Australia: design and implementation lessons for the British context, 2011) toteaa, että järjestösektorilla, kuten uskonnollisilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on merkittävä rooli Australiassa palvelujen tuottamisessa.</em>&quot;</p><p>Tällainen tilannehan ei lainkaan toteudu Suomessa. Palveluiden tuottaminen on käytännössä kokonaan menossa voittoa hakeville henkilöstöpalveluyrityksille ja muille vastaaville toimijoille. Tällä on mielestäni todennäköisesti merkittävä kustannusvaikutus.</p><p>Kävin katsomassa lukuja tuolta mainitusta Finnin selvityksestä ja sen mukaan Austaliassa oli 88 sopimusta järjestösektorin (non-profit organizations) kanssa ja vain 28 yksityisen sektorin kanssa.</p><p>Tästä syntyy todella merkittävä ero Suomeen, jossa tällaisten toimijoiden nousua ei ole nähtävissä vaan käytännössä luodaan liiketoimintaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Valtion maksamalla rahalla tuottoa yrityksille tuntuu olevan hallituskauden pääasiallinen tavoite.</p><p><strong>Alankomaiden tulokset katastrofaalisia - peruttiin lähes kokonaan</strong></p><p>Alankomaat luopuivat ostopalveluista ja hallituksen esityksessä kerrotaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Alankomaissa on ollut käytössä toimintamalli, jossa työvoimapalvelut hankittiin pääsääntöisesti yksityisiltä toimijoilta. Toimintamallin alkuvaiheessa kunnille ja UWV:lle asetettiin budjetti, jota ne saattoivat käyttää ainoastaan palveluiden ostamiseen. Mahdollinen ylijäävä raha tuli palauttaa valtiolle. Vapaa hinnan asettelu johti hintakilpailuun, mikä osaltaan vähensi laadun painoarvoa palveluissa. Käytössä ollut maksurakenne johti myös siihen, että palveluntarjoajat keskittyivät helposti työllistettäviin työttömiin saadakseen korvauksen palvelun tuottamisesta. Myös tarjouskilpailujen kustannukset ja palvelun tuottajien valvonta olivat järjestelmän kannalta haasteelliset. Vuonna 2012 säästöohjelman yhteydessä työttömien ostopalvelut poistuivat lähes kokonaan.Nykyisin ostopalvelut keskittyvät lähinnä niihin asiakkaisiin, joiden arvioidaan epätodennäköisimmin työllistyvän avoimille työmarkkinoille.</em>&quot;</p><p>Nämä ovat tuloksia maasta, jonka toimintaympäristö on huomattavasti lähempänä Suomea kuin Australia, jossa muiden erojen lisäksi yleishyödyllisten järjestöillä on merkittävä rooli.</p><p>Mikä saa hallituksen uskomaan, että asiat meillä hoituu vaan paremmin kuin Alankomaissa? Ja ne tulevat maakunnat ovat paljon parempia kilpailuttajia kuin muualla?</p><p>Ja miksi monissa muissa työllisyysasioissa esimerkkeinä toimivat Tanska, Ruotsi ja Saksa eivät tässä asiassa enää kelpaakaan? Niissä ei olla toteutettu tällaista mallia kuin Suomeen ollaan tekemässä - ja hyvin on toiminut.</p><p><strong>Sotemaisia piirteitä pakkoyhtiöittämisineen</strong></p><p>Lakiesityksessä on paljon samankailtaisuuksia soten kanssa. Tämä lakiesitys koskee kuitenkin pienempää määrää ihmisiä ja samalla ihmisiä, joiden vaikutusvalta yhteiskunnassamme on pieni. Sen vuoksi käsittely tuntuu etenevän taustalla varsin vähällä huomiolla.</p><p>Lakiesityksessä on mm soten jo hylätyn pakkoyhtiöittämisen kaltaisia piirteitä. Siellä pääsääntöisesti vaaditaan, että maakunnan työvoimapalvelut yhtiöitetään mikäli ne aikovat itse tarjota samoja palveluita kuin palveluntarjoajat.</p><p>Saavutettavien etujen osaltakin ollaan samassa tilanteessa - tehdyt tutkimukset osoittavat, että merkittävine hyötyjen toteutuminen on jopa epätodennäköistä, mutta se ei haittaa sokeaa uskoa markkinaehtoisen toiminnan paremmuudesta.</p><p><strong>Missä tämän pihvi oikein on piilossa ministeri Lindström?</strong></p><p>EK ja sen jäsen Henkilöstöpalveluyrityksien Liitto tätä voimakkaasti kannattavat ja niiden huoli lausunnoista tuntuu lähinnä vain liittyvän siihen, että maakunnat saavat tarpeeksi rahaa palveluiden ostoon. Tällä hallituskaudella henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto ja voitto ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Nyt ollaan vauhdittamassa sitä edelleen. Vaikuttaa että hallituksella on kärkihankkeidensa lisäksi olemassa jalkapallotermein piilokärki, joka on henkilöstöpalveluyritysten liiketoiminnan kasvattaminen.</p><p>Ministeri Lindström, vielä 2013 lopussa olitte ehdottamassa rajoituksia henkilöstövuokraukselle.<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64511-lappu-luukulle-vuokratyofirmat-kansanedustajilta-raju-ehdotus?qt-kaupalliset_kumppanimme=0&amp;qt-popular_articles=0"> Uusi Suomi kertoi 29.11.2013 ehdotuksesta otsikolla</a>:&quot; <em>Lappu luukulle, vuokratyöfirmat? Kansanedustajilta raju ehdotus</em>&quot;. Tällöin kansanedustajat Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Jos henkilöstöä vuokrattaisiin lyhyisiin pätkätöihin, olisi se toiminta sallittua vain TE-toimiston kautta, jossa toimisi valtakunnallinen henkilö- ja vuokrauspalvelu, Mäkipää ehdottaa tiedotteessa.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Hän vahvistaa Uudelle Suomelle puhelimessa, että kaksikon mielestä yksi vaihtoehto olisi henkilöstövuokrafirmojen alasajo</em>.&quot;</p><p>Tokihan mieli voi muuttua, mutta onhan tämä jo täyskäännös vastakkaiseen suuntaan.</p><p>Hallituksen esityksessä kuvataan muutoksen laajuutta seuraavasti: &quot;<em>Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75 prosenttia yksityiselle sektorille.</em>&quot;</p><p>Melkoisesta ulkoistamisesta on siis todellakin kyse eikä mistään näpertelystä.</p><p>Jälleen kerran muutosta vaikutetaan tehtävän perustuen johonkin sokeaan uskoon sivuuttaen tutkimustulokset ja vaikutusarviot. Ei näin suurta ja vaikeasti peruutettavaa muutosta voi tehdä näin huterin perustein.</p><p>Joten missä ihmeessä tämä esityksen pihvi oikein on piilossa?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys, jonka mukaan suuri osa nykyisistä työvoimapalveluista siirtyisi maakuntamallissa jatkossa ostettavaksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Euroopasta löytyy vain Iso-Britannia, joka tällaista mallia käyttää. Toisena esimerkkinä käytetään Australiaa, jossa myös ostetaan työvoimapalvelut markkinoilta.

Iso-Britannia ja Australia hallituksen esimerkkeinä

Nämä kaksi maata ovat valikoituneet Sipilän hallituksen esikuviksi muutokseen.

Hallituksen lakiesityksessä kerrotaan kuitenkin Iso-Britannian tuloksista seuraavaa:

"OECD havaitsi Ison-Britannian tulokset pettymykseksi, joskin eräissä muissa tutkimuksissa on saatu myönteisiä vaikutuksia, sen sijaan Australiassa yksityiset tuottajat näyttävät toimivan varsin tehokkaasti."

Australian mallia käytetäänkin sitten näistä ensisijaisena esityksessä perusteluna. Sen osalta maininnan tasolle jää kuitenkin seuraava tärkeä huomio:

"Australian kokemuksia eritellessään Finn (Job Services Australia: design and implementation lessons for the British context, 2011) toteaa, että järjestösektorilla, kuten uskonnollisilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on merkittävä rooli Australiassa palvelujen tuottamisessa."

Tällainen tilannehan ei lainkaan toteudu Suomessa. Palveluiden tuottaminen on käytännössä kokonaan menossa voittoa hakeville henkilöstöpalveluyrityksille ja muille vastaaville toimijoille. Tällä on mielestäni todennäköisesti merkittävä kustannusvaikutus.

Kävin katsomassa lukuja tuolta mainitusta Finnin selvityksestä ja sen mukaan Austaliassa oli 88 sopimusta järjestösektorin (non-profit organizations) kanssa ja vain 28 yksityisen sektorin kanssa.

Tästä syntyy todella merkittävä ero Suomeen, jossa tällaisten toimijoiden nousua ei ole nähtävissä vaan käytännössä luodaan liiketoimintaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Valtion maksamalla rahalla tuottoa yrityksille tuntuu olevan hallituskauden pääasiallinen tavoite.

Alankomaiden tulokset katastrofaalisia - peruttiin lähes kokonaan

Alankomaat luopuivat ostopalveluista ja hallituksen esityksessä kerrotaan seuraavaa:

"Alankomaissa on ollut käytössä toimintamalli, jossa työvoimapalvelut hankittiin pääsääntöisesti yksityisiltä toimijoilta. Toimintamallin alkuvaiheessa kunnille ja UWV:lle asetettiin budjetti, jota ne saattoivat käyttää ainoastaan palveluiden ostamiseen. Mahdollinen ylijäävä raha tuli palauttaa valtiolle. Vapaa hinnan asettelu johti hintakilpailuun, mikä osaltaan vähensi laadun painoarvoa palveluissa. Käytössä ollut maksurakenne johti myös siihen, että palveluntarjoajat keskittyivät helposti työllistettäviin työttömiin saadakseen korvauksen palvelun tuottamisesta. Myös tarjouskilpailujen kustannukset ja palvelun tuottajien valvonta olivat järjestelmän kannalta haasteelliset. Vuonna 2012 säästöohjelman yhteydessä työttömien ostopalvelut poistuivat lähes kokonaan.Nykyisin ostopalvelut keskittyvät lähinnä niihin asiakkaisiin, joiden arvioidaan epätodennäköisimmin työllistyvän avoimille työmarkkinoille."

Nämä ovat tuloksia maasta, jonka toimintaympäristö on huomattavasti lähempänä Suomea kuin Australia, jossa muiden erojen lisäksi yleishyödyllisten järjestöillä on merkittävä rooli.

Mikä saa hallituksen uskomaan, että asiat meillä hoituu vaan paremmin kuin Alankomaissa? Ja ne tulevat maakunnat ovat paljon parempia kilpailuttajia kuin muualla?

Ja miksi monissa muissa työllisyysasioissa esimerkkeinä toimivat Tanska, Ruotsi ja Saksa eivät tässä asiassa enää kelpaakaan? Niissä ei olla toteutettu tällaista mallia kuin Suomeen ollaan tekemässä - ja hyvin on toiminut.

Sotemaisia piirteitä pakkoyhtiöittämisineen

Lakiesityksessä on paljon samankailtaisuuksia soten kanssa. Tämä lakiesitys koskee kuitenkin pienempää määrää ihmisiä ja samalla ihmisiä, joiden vaikutusvalta yhteiskunnassamme on pieni. Sen vuoksi käsittely tuntuu etenevän taustalla varsin vähällä huomiolla.

Lakiesityksessä on mm soten jo hylätyn pakkoyhtiöittämisen kaltaisia piirteitä. Siellä pääsääntöisesti vaaditaan, että maakunnan työvoimapalvelut yhtiöitetään mikäli ne aikovat itse tarjota samoja palveluita kuin palveluntarjoajat.

Saavutettavien etujen osaltakin ollaan samassa tilanteessa - tehdyt tutkimukset osoittavat, että merkittävine hyötyjen toteutuminen on jopa epätodennäköistä, mutta se ei haittaa sokeaa uskoa markkinaehtoisen toiminnan paremmuudesta.

Missä tämän pihvi oikein on piilossa ministeri Lindström?

EK ja sen jäsen Henkilöstöpalveluyrityksien Liitto tätä voimakkaasti kannattavat ja niiden huoli lausunnoista tuntuu lähinnä vain liittyvän siihen, että maakunnat saavat tarpeeksi rahaa palveluiden ostoon. Tällä hallituskaudella henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto ja voitto ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Nyt ollaan vauhdittamassa sitä edelleen. Vaikuttaa että hallituksella on kärkihankkeidensa lisäksi olemassa jalkapallotermein piilokärki, joka on henkilöstöpalveluyritysten liiketoiminnan kasvattaminen.

Ministeri Lindström, vielä 2013 lopussa olitte ehdottamassa rajoituksia henkilöstövuokraukselle. Uusi Suomi kertoi 29.11.2013 ehdotuksesta otsikolla:" Lappu luukulle, vuokratyöfirmat? Kansanedustajilta raju ehdotus". Tällöin kansanedustajat Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat seuraavaa:

"Jos henkilöstöä vuokrattaisiin lyhyisiin pätkätöihin, olisi se toiminta sallittua vain TE-toimiston kautta, jossa toimisi valtakunnallinen henkilö- ja vuokrauspalvelu, Mäkipää ehdottaa tiedotteessa."

"Hän vahvistaa Uudelle Suomelle puhelimessa, että kaksikon mielestä yksi vaihtoehto olisi henkilöstövuokrafirmojen alasajo."

Tokihan mieli voi muuttua, mutta onhan tämä jo täyskäännös vastakkaiseen suuntaan.

Hallituksen esityksessä kuvataan muutoksen laajuutta seuraavasti: "Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75 prosenttia yksityiselle sektorille."

Melkoisesta ulkoistamisesta on siis todellakin kyse eikä mistään näpertelystä.

Jälleen kerran muutosta vaikutetaan tehtävän perustuen johonkin sokeaan uskoon sivuuttaen tutkimustulokset ja vaikutusarviot. Ei näin suurta ja vaikeasti peruutettavaa muutosta voi tehdä näin huterin perustein.

Joten missä ihmeessä tämä esityksen pihvi oikein on piilossa?

 

 

 

]]>
26 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264377-missa-on-tyovoimapalvelujen-ulkoistuksen-pihvi-ministeri-lindstrom#comments Henkilöpalveluyritykset Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Maakunta Yhtiöittäminen Ulkoistaminen Sun, 18 Nov 2018 10:29:55 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264377-missa-on-tyovoimapalvelujen-ulkoistuksen-pihvi-ministeri-lindstrom
VAKE: Tässä hyvä keissi valtion rahoille: Sijoittajilta 46M€, tappio 3M€. http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264232-vake-tassa-hyva-keissi-valtion-rahoille-sijoittajilta-46m-tappio-3m <p>Valtion kehitysyhtiön Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka toteaa, että esimerkiksi Varjo Technologies voisi olla &rdquo;hyvä keissi&rdquo;. Näin Tikka vihdoin linjasi, kun Talouselämän (Talouselämä nro 38) toimittaja yritti huonolla menetyksellä selvittää miksi Vake on perustettu ja mihin Vakea tarvitaan. Sipilän hallitus on kuitenkin luvannut Vakelle 3,4Mrd rahaa Nesteen, Postin ja Altian osakkeiden myynnistä.</p><p>Varjo Technologies valmistaa teollisuudelle virtuaalilaseja ja omaa suomalaista huippuosaamista, jolla on selvästikin kysyntää maailmalla. Varjolla on n 80 henkeä tuotekehityksessä ja yritys ilmoittaa kasvattavansa määrän ensi vuoden aikana yli 200:n henkilöön. Liikevaihto oli 2017 tasan 0&euro; ja tappio 3,3 milj.&euro;.</p><p>Rahaa kehitykseen siis tarvitaan mutta sitä kyllä löytyy markkinoilta hyville ideoille ja firmoille kuten Varjolle. Äskettäin toteutui 30M&euro;:n sijoituskierros nostaen Varjoon sijoitetun pääoman 46M&euro;:n. Näistä valtaosa tullee ulkomaisilta sijoittajilta mutta mukana on suomalaisiakin mm Business Finland (5,7M&euro; tuotekehityslaina), jonka panos liittyi alkuvaiheen tuotekehitykseen. KV-sijoittajien rooli on ollut merkittävä jatkon sijoituksissa. Mihin Vakea tässä tarvitaan?</p><p>Tikka antaa ymmärtää, että jos yritys vielä kasvaa ja tarvitsee rahaa alkaa suomalaisten sijoittajien &rdquo;raja &rdquo; tulla vastaan. Tuskin tuossa mikään raja vastaan tulee. Pikemminkin on kyse siitä onko yrityksellä uskottava etenemissuunnitelma ja mittaroidut tavoitteet. Jos ilman liikevaihtoa kasvatetaan henkilöstö satoihin ja tappiot vastaavasti tuplataan niin tuskin sijoittajat innostuvat ulkomaillakaan. Oleellista olisi saada ensimmäiset tuotteet markkinoille, näistä kassavirtaa ja resursseja kasvuun ja näin vahvistaa sijoittajien uskoa jatkoon.</p><p>Näinkin lupaavalla firmalla kuin Varjolla ei ole oikein toimiessaan ongelmia saada markkinaehtoista rahoitusta kuten viimeksi toteutunut rahoituskierros osoitti. Lisäksi kannattaa huomioida EU:n rahoitusohjelmat ja EU:n investointipankki, joiden resurssit eivät heti lopu. Menestyvissä firmoissa ei yleensäkään julkista rahoitusta tarvita. Valtion rooli tulee olla vain markkinapuutteiden korjauksessa, josta tässä ei ole kyse. &nbsp;</p><p>Nykyisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä kuullosta todella oudolta Tikan linjaus Talouselämässä sulkea kansainväliset rahoittajat (osin?) pois Suomesta ja kehittää vain suomalaisin varoin&hellip;siis myös veronmaksajain rahoilla. Tämä Impivaaralainen ajatus ei huomioi ulkomaisten yhteistyökumppaneiden mukana tulevaa osaamista, markkinatietoutta yms. Nuo Varjonkin saamat miljoonat ulkomailta synnyttävät tänne jälleen uutta osaamista. Parempi on pyrkiä sijoittajien houkutteluun tänne ja rakentaa dynaamista uusiutuvaa innovaatiokulttuuria kuin linnoittautua poteroon vaikutteilta. Innovatiiviset firmat sijoittuvat sinne missä on paras osaaminen, joten riittää kun luomme tänne huippuosaamista eikä raja-aitoja.</p><p>Jos Varjon kaltaiset firmat ovat valtion Vaken toiminnan ydintä niin Vake voidaan lopettaa. Valtiolla on muutenkin riittävästi rahoitus/omistusinstrumentteja kuten Business Finland /Tekes, Finnvera, Solidium ja Teollisuussijoitus.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/varjo-saa-vr-lasinsa-pian-teollisuusjattien-kayttoon/80b605a5-0442-3373-b832-db31ce665515">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/varjo-saa-vr-lasinsa-pian-teollisuusjattien-kayttoon/80b605a5-0442-3373-b832-db31ce665515</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtion kehitysyhtiön Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka toteaa, että esimerkiksi Varjo Technologies voisi olla ”hyvä keissi”. Näin Tikka vihdoin linjasi, kun Talouselämän (Talouselämä nro 38) toimittaja yritti huonolla menetyksellä selvittää miksi Vake on perustettu ja mihin Vakea tarvitaan. Sipilän hallitus on kuitenkin luvannut Vakelle 3,4Mrd rahaa Nesteen, Postin ja Altian osakkeiden myynnistä.

Varjo Technologies valmistaa teollisuudelle virtuaalilaseja ja omaa suomalaista huippuosaamista, jolla on selvästikin kysyntää maailmalla. Varjolla on n 80 henkeä tuotekehityksessä ja yritys ilmoittaa kasvattavansa määrän ensi vuoden aikana yli 200:n henkilöön. Liikevaihto oli 2017 tasan 0€ ja tappio 3,3 milj.€.

Rahaa kehitykseen siis tarvitaan mutta sitä kyllä löytyy markkinoilta hyville ideoille ja firmoille kuten Varjolle. Äskettäin toteutui 30M€:n sijoituskierros nostaen Varjoon sijoitetun pääoman 46M€:n. Näistä valtaosa tullee ulkomaisilta sijoittajilta mutta mukana on suomalaisiakin mm Business Finland (5,7M€ tuotekehityslaina), jonka panos liittyi alkuvaiheen tuotekehitykseen. KV-sijoittajien rooli on ollut merkittävä jatkon sijoituksissa. Mihin Vakea tässä tarvitaan?

Tikka antaa ymmärtää, että jos yritys vielä kasvaa ja tarvitsee rahaa alkaa suomalaisten sijoittajien ”raja ” tulla vastaan. Tuskin tuossa mikään raja vastaan tulee. Pikemminkin on kyse siitä onko yrityksellä uskottava etenemissuunnitelma ja mittaroidut tavoitteet. Jos ilman liikevaihtoa kasvatetaan henkilöstö satoihin ja tappiot vastaavasti tuplataan niin tuskin sijoittajat innostuvat ulkomaillakaan. Oleellista olisi saada ensimmäiset tuotteet markkinoille, näistä kassavirtaa ja resursseja kasvuun ja näin vahvistaa sijoittajien uskoa jatkoon.

Näinkin lupaavalla firmalla kuin Varjolla ei ole oikein toimiessaan ongelmia saada markkinaehtoista rahoitusta kuten viimeksi toteutunut rahoituskierros osoitti. Lisäksi kannattaa huomioida EU:n rahoitusohjelmat ja EU:n investointipankki, joiden resurssit eivät heti lopu. Menestyvissä firmoissa ei yleensäkään julkista rahoitusta tarvita. Valtion rooli tulee olla vain markkinapuutteiden korjauksessa, josta tässä ei ole kyse.  

Nykyisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä kuullosta todella oudolta Tikan linjaus Talouselämässä sulkea kansainväliset rahoittajat (osin?) pois Suomesta ja kehittää vain suomalaisin varoin…siis myös veronmaksajain rahoilla. Tämä Impivaaralainen ajatus ei huomioi ulkomaisten yhteistyökumppaneiden mukana tulevaa osaamista, markkinatietoutta yms. Nuo Varjonkin saamat miljoonat ulkomailta synnyttävät tänne jälleen uutta osaamista. Parempi on pyrkiä sijoittajien houkutteluun tänne ja rakentaa dynaamista uusiutuvaa innovaatiokulttuuria kuin linnoittautua poteroon vaikutteilta. Innovatiiviset firmat sijoittuvat sinne missä on paras osaaminen, joten riittää kun luomme tänne huippuosaamista eikä raja-aitoja.

Jos Varjon kaltaiset firmat ovat valtion Vaken toiminnan ydintä niin Vake voidaan lopettaa. Valtiolla on muutenkin riittävästi rahoitus/omistusinstrumentteja kuten Business Finland /Tekes, Finnvera, Solidium ja Teollisuussijoitus.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/varjo-saa-vr-lasinsa-pian-teollisuusjattien-kayttoon/80b605a5-0442-3373-b832-db31ce665515

 

]]>
0 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264232-vake-tassa-hyva-keissi-valtion-rahoille-sijoittajilta-46m-tappio-3m#comments Juha Sipilän hallitus Julkinen raha Start-upit Vake Oy Yritystuki Fri, 16 Nov 2018 07:20:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264232-vake-tassa-hyva-keissi-valtion-rahoille-sijoittajilta-46m-tappio-3m
Ei-sitovan asiakirjan merkitys jatkossa? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264147-ei-sitovan-asiakirjan-merkitys-jatkossa <p>Keskustelun alla ja vilkkaassa sellaisessa on ollut YK:n julkistama GCM asiakirja, jota voitanee&nbsp;hyvällä syyllä&nbsp;kutsua &rdquo;esisopimukseksi&rdquo;, sillä kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, kuten myös YK:n, on aina pidetty yhtenä &rdquo;ohjenuorana&rdquo; niin EU-&nbsp; kuin kansallisessakin lainsäädännössä, puhumattakaan oikeusistuinten käyttämissä valituspäätösten perusteluissa.&nbsp; Eilen taisi sekä Ulkoministeriön (sinisten johdossa) että Sisäministeriön (kokoomuksen johdossa) alainen virkamies puolustella asiakirjaa vakuuttaen sen todella olevan EI-SITOVA.&nbsp; Uskokoon ken tahtoo mitä tuleman pitää.</p><p>&nbsp;</p><p>Käy nimittäin hyvin selville GCM asiapaperin sisältävän ihmisoikeuteen liittyvien oikeuksien määrittelyä. <u><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2018-AK-194848.pdf">Muun muassa Suomen kantana on Ulkoministeriön kantana esitetty</a>nä</u> <em>&rdquo;</em><em>Suomen kannalta on tärkeää, että kansainvälistä siirtolaisuutta koskeva <strong>asiakirja perustuu ihmisoikeuksiin ja ihmisoikeussopimuksiin</strong>, kattaa naisten ja lasten oikeudet sekä huomioi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat siirtolaiset, kuten esimerkiksi vammaiset. Suomen kannalta on tärkeää, että asiakirja sisältää toimenpiteitä ihmiskaupan estämiseksi ja sen uhrien avustamiseksi samoin kuin toimenpiteitä ihmissalakuljetuksen estämiseksi. <strong>Suomen kannalta on tärkeää myös, että asiakirja kattaa kaikki siirtolaisuuden elementit</strong>, mukaan lukien <strong>vapaaehtoinen paluu ja muilla tavoin suoritettavat palautukset</strong>. &rdquo;</em><em> </em>Ulkoministeri Soinin johtaman ministeriön kanta on siis sellainen, jolla laajennetaan ihmisoikeuteen kuuluvaksi kaikki siirtolaisuuteen liittyvät kysymykset kuten myös muulla tavoin kuin vapaaehtoisuuteen perustuvat palautukset.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten ihmeessä Suomi hyväksymällä ei-sitovaksi väitetyn YK:n GCM &rdquo;esisopimuksen&rdquo; voi ylipäänsä käsittää esimerkiksi Irakin hyväksyvän pakkopalautukset? Käsittämätöntä ajatuksenjuoksua, jollei kuitenkin YK:ssa lopullisessa käsittelyssä GCM saakin sitovan sopimuksen elementit. Tällöinkin jää epävarmaksi hyväksyykö em. maa <a href="https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf"><u>11.7.2018</u><u> </u><u>julkaistun GCM </u><u>sopimuksen</u></a> ja jos ei, niin miksi Suomi hyväksyisi ei-sitovaa sopimusta laisinkaan? Tämä kysymys on syytä esittää ennen joulukuun YK kokousta Sipilän hallituksen vastattavaksi. Uutisoinnin mukaan Suomi on hyväksymässä asiakirjan jo joulukuussa. Hyväksyykö kaikkine &quot;karvoineen päivineen&quot; jää nähtäväksi.</p><p>Perustelut hyväksymiseen ontuvat liiaksi yksinomaan pakkopalautusten kohdalla, sillä tuo asiakirja, jos se todellakin on EI-SITOVA, ei auta pakkopalausten suhteen millään tavoin vaan on katsottava eräänlaiseksi käsien pesuksi ulkoministeri Soinille, koska hän on luvannut hoitaa Irakin kanssa palautussopimuksen, eikä ole siinä onnistunut. Ei se kylläkään tule GCM:n kanssakaan muuttamaan nykyistä tilannetta mihinkään. Ainoa ratkaisu on EU ulkorajojen tiukka rajavalvonta, sekä myös sisärajavalvontamme käyttöön ottaminen välittömästi&nbsp;vastaavien kuten&nbsp;2015&nbsp; hallitsemattoman maahanmuuton tilanteissa.</p><p>Suomen hallitukset näyttävät olevan vuodesta toiseen sinisilmäisiä &rdquo;hölmöjä&rdquo;, jotka pelaavat kansalaisten verovaroilla jokseenkin silmät ummessa ja ilman minkäänlaista ajattelukykyä omaten tulevaisuuteen. Näitä esimerkkejä on aiempien hallitusten toimista monia. Yhtenä voitanee mainita 2013 Fortumin sähkönsiirtoverkkojen myynti pääomasijoittajien pelikentäksi. Kataisen (kok) hallitus hyväksyi valtioyhtiön Fortumin siirtoverkkojen myynnin, vaikka oli itsestään selvää myynnin johtavan kuluttajien sähkölaskujen huimaan korotukseen vuosien varrella. Tämän korotuksen ottivat tuolloin esille oppositiopuolueet keskusta (KIRJALLINEN KYSYMYS 1002/2013 vp) ja perussuomalaiset, mutta Kataisen hallitus ei ajatellut kansalaisten, eikä kyllä muitakaan epäkohtia huomioon. Pakko oli saada tälläkin varjolla pääomasijoituksia Suomeen. Pääomien saannista otan esille elinkeinoministerinä tuolloin toimineen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=puh+113/2013+vp+1+31+31"><u><strong>Jan Vapaavuoren (kok) kannanoton eduskunnassa 13.11.2013</strong></u></a>;&nbsp;&rdquo;<em>Kaipaamme kipeästi investointeja Suomeen, ja toivon niitä kaikista mahdollisista maailman maista. Sitten on kokonaan toinen asia, että voi olla jotakin sellaista omistusta Suomesta, johon liittyy merkittävä kansallinen intressi, ja siinä yhteydessä sitten tulee tulkittavaksi se, rajoitetaanko sen myyntiä ulkomaille vai ei. Semmoista intressiä ei ole Fennovoiman tapauksessa. Sen sijaan semmoinen intressi saattaa olla sähkönsiirtoverkon osalta.&rdquo;</em>&nbsp; Kuinkas kävikään?&nbsp; Kuluttajien sähkölaskut ovat kasvaneet huomattavasti. Tosin osan korotuksesta on myös napannut valtio arvonlisäveron lisäyksenä.&nbsp;&nbsp;</p><p>GCM:ssä ei ole kysymys pääomien saamisesta Suomeen, ei ainakaan ole tavoitteluna. Kyse on kuitenkin hallituksen &rdquo;pelaaminen veronmaksajien selän takana&rdquo; aivan kuten tähän saakka näyttää tapahtuneen. Kaiken kukkuraksi on todettava Ulkoministeriön muistiot asiassa julistetun osittain salaisiksi (salausluokka IV) ja toiseksi muistiot on e-kirjeinä (yksi E-43/2018) toimitettu <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/E_43+2018.aspx"><u>ilman valtioneuvoston omaa kannaottoa </u><u>ulkoministeriön virkamiehen allekirjoitetun lähettein</u></a> suureen valiokuntaan käsiteltäväksi. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/euasiat/EU_lainsaadantoasiat/Sivut/default.aspx"><u><strong>Perustuslain mukaan valtioneuvoston velvollisuus</strong></u></a> on antaa eduskunnalle tietoa EU-asioista, joita ovat E-kirjeet. Näin ollen tämä tiedonanto ei ole mennyt eduskunnan tietoon tavalla, jota ohjaa lainsäädäntö. Ministeriöillä ei nähdäkseni ole poliittista oikeutta antaa suoraan esityksiä eduskunnalle vaan niiden tulee kulkea valtioneuvoston kautta ja sen esityksinä/lausumina.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko niin, että aina kun kokoomus on hallituksessa, niin Suomen kansalaisia &rdquo;rokotetaan&rdquo; tavalla tai toisella (etujen leikkauksilla/verojen korotuksilla). Nyt näyttää tämä rokotus tapahtuvan EI-SITOVAKSI väitetyllä GCM asiakirjalla kokoomuksen tahdon mukaan (sisäministeri) sinisten (ulkoministeri) hyvällä avustuksella, joka tulee johtamaan jokseenkin varmasti sosiaalietujen leikkauksiin ja myös verojen korotuksiin kokoomuksen haluamalla tavalla tasaveroina. Keskustan kantaa on vaikea saada selville, kun edustajat ovat olleet suhteellisen hiljaa. Toki pääministeripuolueena mitä ilmeisimmin &rdquo;tanssivat&rdquo; kokoomuksen kelkassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteitä;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=PTK+113/2013+skt+puh+126">https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=PTK+113/2013+skt+puh+126</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_14+2016.pdf">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_14+2016.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/talous/2013121217828016_ta.shtml?_ga=2.233941534.1001003062.1542132157-481955927.1542132156">https://www.iltalehti.fi/talous/2013121217828016_ta.shtml?_ga=2.233941534.1001003062.1542132157-481955927.1542132156</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/170578-jattikorotukset-jyrki-katainen-astui-esiin-kaksi-vaaraa-kasitysta">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/170578-jattikorotukset-jyrki-katainen-astui-esiin-kaksi-vaaraa-kasitysta</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://youtu.be/ZNnAQvzHEMk?t=25">https://youtu.be/ZNnAQvzHEMk?t=25</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelun alla ja vilkkaassa sellaisessa on ollut YK:n julkistama GCM asiakirja, jota voitanee hyvällä syyllä kutsua ”esisopimukseksi”, sillä kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, kuten myös YK:n, on aina pidetty yhtenä ”ohjenuorana” niin EU-  kuin kansallisessakin lainsäädännössä, puhumattakaan oikeusistuinten käyttämissä valituspäätösten perusteluissa.  Eilen taisi sekä Ulkoministeriön (sinisten johdossa) että Sisäministeriön (kokoomuksen johdossa) alainen virkamies puolustella asiakirjaa vakuuttaen sen todella olevan EI-SITOVA.  Uskokoon ken tahtoo mitä tuleman pitää.

 

Käy nimittäin hyvin selville GCM asiapaperin sisältävän ihmisoikeuteen liittyvien oikeuksien määrittelyä. Muun muassa Suomen kantana on Ulkoministeriön kantana esitetty Suomen kannalta on tärkeää, että kansainvälistä siirtolaisuutta koskeva asiakirja perustuu ihmisoikeuksiin ja ihmisoikeussopimuksiin, kattaa naisten ja lasten oikeudet sekä huomioi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat siirtolaiset, kuten esimerkiksi vammaiset. Suomen kannalta on tärkeää, että asiakirja sisältää toimenpiteitä ihmiskaupan estämiseksi ja sen uhrien avustamiseksi samoin kuin toimenpiteitä ihmissalakuljetuksen estämiseksi. Suomen kannalta on tärkeää myös, että asiakirja kattaa kaikki siirtolaisuuden elementit, mukaan lukien vapaaehtoinen paluu ja muilla tavoin suoritettavat palautukset. ” Ulkoministeri Soinin johtaman ministeriön kanta on siis sellainen, jolla laajennetaan ihmisoikeuteen kuuluvaksi kaikki siirtolaisuuteen liittyvät kysymykset kuten myös muulla tavoin kuin vapaaehtoisuuteen perustuvat palautukset.

 

Miten ihmeessä Suomi hyväksymällä ei-sitovaksi väitetyn YK:n GCM ”esisopimuksen” voi ylipäänsä käsittää esimerkiksi Irakin hyväksyvän pakkopalautukset? Käsittämätöntä ajatuksenjuoksua, jollei kuitenkin YK:ssa lopullisessa käsittelyssä GCM saakin sitovan sopimuksen elementit. Tällöinkin jää epävarmaksi hyväksyykö em. maa 11.7.2018 julkaistun GCM sopimuksen ja jos ei, niin miksi Suomi hyväksyisi ei-sitovaa sopimusta laisinkaan? Tämä kysymys on syytä esittää ennen joulukuun YK kokousta Sipilän hallituksen vastattavaksi. Uutisoinnin mukaan Suomi on hyväksymässä asiakirjan jo joulukuussa. Hyväksyykö kaikkine "karvoineen päivineen" jää nähtäväksi.

Perustelut hyväksymiseen ontuvat liiaksi yksinomaan pakkopalautusten kohdalla, sillä tuo asiakirja, jos se todellakin on EI-SITOVA, ei auta pakkopalausten suhteen millään tavoin vaan on katsottava eräänlaiseksi käsien pesuksi ulkoministeri Soinille, koska hän on luvannut hoitaa Irakin kanssa palautussopimuksen, eikä ole siinä onnistunut. Ei se kylläkään tule GCM:n kanssakaan muuttamaan nykyistä tilannetta mihinkään. Ainoa ratkaisu on EU ulkorajojen tiukka rajavalvonta, sekä myös sisärajavalvontamme käyttöön ottaminen välittömästi vastaavien kuten 2015  hallitsemattoman maahanmuuton tilanteissa.

Suomen hallitukset näyttävät olevan vuodesta toiseen sinisilmäisiä ”hölmöjä”, jotka pelaavat kansalaisten verovaroilla jokseenkin silmät ummessa ja ilman minkäänlaista ajattelukykyä omaten tulevaisuuteen. Näitä esimerkkejä on aiempien hallitusten toimista monia. Yhtenä voitanee mainita 2013 Fortumin sähkönsiirtoverkkojen myynti pääomasijoittajien pelikentäksi. Kataisen (kok) hallitus hyväksyi valtioyhtiön Fortumin siirtoverkkojen myynnin, vaikka oli itsestään selvää myynnin johtavan kuluttajien sähkölaskujen huimaan korotukseen vuosien varrella. Tämän korotuksen ottivat tuolloin esille oppositiopuolueet keskusta (KIRJALLINEN KYSYMYS 1002/2013 vp) ja perussuomalaiset, mutta Kataisen hallitus ei ajatellut kansalaisten, eikä kyllä muitakaan epäkohtia huomioon. Pakko oli saada tälläkin varjolla pääomasijoituksia Suomeen. Pääomien saannista otan esille elinkeinoministerinä tuolloin toimineen Jan Vapaavuoren (kok) kannanoton eduskunnassa 13.11.2013; ”Kaipaamme kipeästi investointeja Suomeen, ja toivon niitä kaikista mahdollisista maailman maista. Sitten on kokonaan toinen asia, että voi olla jotakin sellaista omistusta Suomesta, johon liittyy merkittävä kansallinen intressi, ja siinä yhteydessä sitten tulee tulkittavaksi se, rajoitetaanko sen myyntiä ulkomaille vai ei. Semmoista intressiä ei ole Fennovoiman tapauksessa. Sen sijaan semmoinen intressi saattaa olla sähkönsiirtoverkon osalta.”  Kuinkas kävikään?  Kuluttajien sähkölaskut ovat kasvaneet huomattavasti. Tosin osan korotuksesta on myös napannut valtio arvonlisäveron lisäyksenä.  

GCM:ssä ei ole kysymys pääomien saamisesta Suomeen, ei ainakaan ole tavoitteluna. Kyse on kuitenkin hallituksen ”pelaaminen veronmaksajien selän takana” aivan kuten tähän saakka näyttää tapahtuneen. Kaiken kukkuraksi on todettava Ulkoministeriön muistiot asiassa julistetun osittain salaisiksi (salausluokka IV) ja toiseksi muistiot on e-kirjeinä (yksi E-43/2018) toimitettu ilman valtioneuvoston omaa kannaottoa ulkoministeriön virkamiehen allekirjoitetun lähettein suureen valiokuntaan käsiteltäväksi. Perustuslain mukaan valtioneuvoston velvollisuus on antaa eduskunnalle tietoa EU-asioista, joita ovat E-kirjeet. Näin ollen tämä tiedonanto ei ole mennyt eduskunnan tietoon tavalla, jota ohjaa lainsäädäntö. Ministeriöillä ei nähdäkseni ole poliittista oikeutta antaa suoraan esityksiä eduskunnalle vaan niiden tulee kulkea valtioneuvoston kautta ja sen esityksinä/lausumina.

 

Onko niin, että aina kun kokoomus on hallituksessa, niin Suomen kansalaisia ”rokotetaan” tavalla tai toisella (etujen leikkauksilla/verojen korotuksilla). Nyt näyttää tämä rokotus tapahtuvan EI-SITOVAKSI väitetyllä GCM asiakirjalla kokoomuksen tahdon mukaan (sisäministeri) sinisten (ulkoministeri) hyvällä avustuksella, joka tulee johtamaan jokseenkin varmasti sosiaalietujen leikkauksiin ja myös verojen korotuksiin kokoomuksen haluamalla tavalla tasaveroina. Keskustan kantaa on vaikea saada selville, kun edustajat ovat olleet suhteellisen hiljaa. Toki pääministeripuolueena mitä ilmeisimmin ”tanssivat” kokoomuksen kelkassa.

 

 

 

Lähteitä;

 

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+113/2013+skt+puh+126

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_14+2016.pdf

 

https://www.iltalehti.fi/talous/2013121217828016_ta.shtml?_ga=2.233941534.1001003062.1542132157-481955927.1542132156

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/170578-jattikorotukset-jyrki-katainen-astui-esiin-kaksi-vaaraa-kasitysta

 

https://youtu.be/ZNnAQvzHEMk?t=25

 

 

]]>
12 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264147-ei-sitovan-asiakirjan-merkitys-jatkossa#comments GCM-sopimus Juha Sipilän hallitus Kansallinen Kokoomus Timo Soini Wed, 14 Nov 2018 07:58:57 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264147-ei-sitovan-asiakirjan-merkitys-jatkossa
50 % http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264135-50 <p>&nbsp;</p><p>Pitkin kuluvaa vuotta on jo ehditty useaan otteeseen kuulla hallituksen suunnasta, että he ovat &rdquo;nostaneet Suomen kuilun partaalta&rdquo; (Sipilä: Verkkouutiset 8.4). Nyt vaalien alla pelastuskertomus tullaan varmaan toistamaan moneen otteeseen, mutta toistaiseksi aika vähän näyttöä on ollut sinänsä hyvin orkestroidulle tarinalle. ETLAn maanantaina julkaisema tutkimus &rdquo;Suomen kasvu &ndash; Menetetty vuosikymmen ja lähivuosien mahdollisuudet&rdquo; taitaa olla ensimmäinen, joka yrittää konkretisoida hallituksen (tai yleensä politiikan) aikaansaannoksia. Hallitusta varmaan mairittelee tutkimuksen tulos, jonka mukaan &rdquo;politiikkatoimet työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja ns. kilpailukykysopimus selittävät noin puolet työllisyyden paranemisesta noin 100&nbsp;000 hengellä 2015 lähtien&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Luku tuntuu kovin suurelta, kun ajattelee hallituksen kovin hapuilevaa otetta kaikissa suurissa ratkaisuissaan, mutta voihan se periaatteessa olla mahdollista. Kannattaa siksi lukaista läpi ETLAn raportti.</p><p>Raportissa on 73 sivua, mutta pääosan varastavat kuvat. Ihan hyviä kuvia, mutta jos on kiinnostunut saamaan selville, mitkä toimet tarkasti ottaen ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen ja miten paljon, joutuu pettymään. Toki puhutaan KIKY:stä ja työttömyyskorvausajanjakson lyhentämisestä, mutta turhaa saa hakea arvioita siitä, miten paljon mikin toimenpide on vaikuttanut. Sen sijaan aika &rdquo;paksulla pensselillä&rdquo; kuvataan kilpailukyvyn parantumista ja sen vaikutusta tuotantoon ja työllisyyteen.</p><p>Kilpailukyky on mittarina kovin hankala, koska ei meillä ole mitään yksiselitteistä kuvaajaa kyseiselle käsitteelle. Siksi on jopa vaikea sanoa, miten paljon kilpailukyky on parantunut tai heikentynyt. Mutta vielä vaikeampaa on sanoa, miten paljon mahdollinen parantuminen on seurausta politiikkatoimista. Rohkenen epäillä, että kilpailukyvyn hienoiseen parantumiseen on vaikuttanut enemmän jonkinasteinen palkkamoderaatio ja toisaalta euron verraten heikkona pysytellyt kurssi (kuva). Kumpikaan näistä ei ole suoranaista seurausta politiikkatoimista. Joku voi tietenkin sanoa, että palkankorotusten &rdquo;ostaminen&rdquo; verotusta keventämällä on politiikkatoimi, mutta sellainen tulkinta antaa aika atavistisen kuvan politiikkatoimien sisällöstä. &nbsp;</p><p>Oikeastaan ainoa kvantitatiivinen analyysi, joka raporttiin sisältyy, koskee tavaraviennin kehityksen taustalla olevien tekijöiden arviointia. Harjoitus on luvalla sanoen aika alkeellinen. Estimoidaan kolme regressiota, joiden estimoidut kertoimet käyttäytyvät vähän, miten sattuu. Yksikkötyövoimakustannusten jousto vaihtelee välillä 0.5 ja 2.0 ja vastaavasti skaalajousto (viennin &rdquo;imun&rdquo; suhteen) välillä 0.4 ja 1.7. Itse en kyllä näiden lukujen perusteella sanoisi yhtään mitään viennin kasvun taustalla olevien tekijöiden suhteellisesta merkityksestä. &nbsp;</p><p>Eiköhän se riitä, että todetaan, että talous piristyi, koska Nokia &ndash;katastrofin vaikutus alkoi häipyä, euroalueen talous on alkoi vihdoinkin kasvaa (nollakorot, löysä finanssipolitiikka ja valuuttakurssit) ja näiden samojen muuttujien viivästetyt vaikutukset alkoivat vaikuttaa meilläkin. Samalla Suomen kilpailukykyä vaivanneet katastrofaalisen vuoden 2007 &rdquo;sairaanhoitajatupon&rdquo; ja vuoden 2011 lähes yhtä huonon &rdquo;Pulkkisen&rdquo; TUPO:n vaikutukset alkoivat häipyä. Nykyisellä hallituksella ei tämän prosessin kanssa ole ollut paljon tekemistä, paitsi ehkä siinä mielessä, että vuoden 2007 Vanhasen/Kataisen hallitus toimi samalla kokoonpanolla kuin nykyinenkin. &nbsp;</p><p>Kuten sanottua, ETLAn kirjasessa on paljon hyviä kuvia. Mutta nykypäivänä talouspolitiikan vaikutusten arviointiin tarvitaan muutakin kuin visuaalista kontaktia. Kuvittelisi, että ETLAn tapainen instituutti kykenisi rakentamaan nykyaikaisen makromallin, jolla voisi kunnolla eritellä eri tekijöiden vaikutusta talouden kehitykseen. &nbsp;</p><p><a href="https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kasvu-menetetty-vuosikymmen-ja-lahivuosien-mahdollisuudet/" title="https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kasvu-menetetty-vuosikymmen-ja-lahivuosien-mahdollisuudet/">https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kasvu-menetetty-vuosikymmen-ja-lahi...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Pitkin kuluvaa vuotta on jo ehditty useaan otteeseen kuulla hallituksen suunnasta, että he ovat ”nostaneet Suomen kuilun partaalta” (Sipilä: Verkkouutiset 8.4). Nyt vaalien alla pelastuskertomus tullaan varmaan toistamaan moneen otteeseen, mutta toistaiseksi aika vähän näyttöä on ollut sinänsä hyvin orkestroidulle tarinalle. ETLAn maanantaina julkaisema tutkimus ”Suomen kasvu – Menetetty vuosikymmen ja lähivuosien mahdollisuudet” taitaa olla ensimmäinen, joka yrittää konkretisoida hallituksen (tai yleensä politiikan) aikaansaannoksia. Hallitusta varmaan mairittelee tutkimuksen tulos, jonka mukaan ”politiikkatoimet työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja ns. kilpailukykysopimus selittävät noin puolet työllisyyden paranemisesta noin 100 000 hengellä 2015 lähtien”.

 

Luku tuntuu kovin suurelta, kun ajattelee hallituksen kovin hapuilevaa otetta kaikissa suurissa ratkaisuissaan, mutta voihan se periaatteessa olla mahdollista. Kannattaa siksi lukaista läpi ETLAn raportti.

Raportissa on 73 sivua, mutta pääosan varastavat kuvat. Ihan hyviä kuvia, mutta jos on kiinnostunut saamaan selville, mitkä toimet tarkasti ottaen ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen ja miten paljon, joutuu pettymään. Toki puhutaan KIKY:stä ja työttömyyskorvausajanjakson lyhentämisestä, mutta turhaa saa hakea arvioita siitä, miten paljon mikin toimenpide on vaikuttanut. Sen sijaan aika ”paksulla pensselillä” kuvataan kilpailukyvyn parantumista ja sen vaikutusta tuotantoon ja työllisyyteen.

Kilpailukyky on mittarina kovin hankala, koska ei meillä ole mitään yksiselitteistä kuvaajaa kyseiselle käsitteelle. Siksi on jopa vaikea sanoa, miten paljon kilpailukyky on parantunut tai heikentynyt. Mutta vielä vaikeampaa on sanoa, miten paljon mahdollinen parantuminen on seurausta politiikkatoimista. Rohkenen epäillä, että kilpailukyvyn hienoiseen parantumiseen on vaikuttanut enemmän jonkinasteinen palkkamoderaatio ja toisaalta euron verraten heikkona pysytellyt kurssi (kuva). Kumpikaan näistä ei ole suoranaista seurausta politiikkatoimista. Joku voi tietenkin sanoa, että palkankorotusten ”ostaminen” verotusta keventämällä on politiikkatoimi, mutta sellainen tulkinta antaa aika atavistisen kuvan politiikkatoimien sisällöstä.  

Oikeastaan ainoa kvantitatiivinen analyysi, joka raporttiin sisältyy, koskee tavaraviennin kehityksen taustalla olevien tekijöiden arviointia. Harjoitus on luvalla sanoen aika alkeellinen. Estimoidaan kolme regressiota, joiden estimoidut kertoimet käyttäytyvät vähän, miten sattuu. Yksikkötyövoimakustannusten jousto vaihtelee välillä 0.5 ja 2.0 ja vastaavasti skaalajousto (viennin ”imun” suhteen) välillä 0.4 ja 1.7. Itse en kyllä näiden lukujen perusteella sanoisi yhtään mitään viennin kasvun taustalla olevien tekijöiden suhteellisesta merkityksestä.  

Eiköhän se riitä, että todetaan, että talous piristyi, koska Nokia –katastrofin vaikutus alkoi häipyä, euroalueen talous on alkoi vihdoinkin kasvaa (nollakorot, löysä finanssipolitiikka ja valuuttakurssit) ja näiden samojen muuttujien viivästetyt vaikutukset alkoivat vaikuttaa meilläkin. Samalla Suomen kilpailukykyä vaivanneet katastrofaalisen vuoden 2007 ”sairaanhoitajatupon” ja vuoden 2011 lähes yhtä huonon ”Pulkkisen” TUPO:n vaikutukset alkoivat häipyä. Nykyisellä hallituksella ei tämän prosessin kanssa ole ollut paljon tekemistä, paitsi ehkä siinä mielessä, että vuoden 2007 Vanhasen/Kataisen hallitus toimi samalla kokoonpanolla kuin nykyinenkin.  

Kuten sanottua, ETLAn kirjasessa on paljon hyviä kuvia. Mutta nykypäivänä talouspolitiikan vaikutusten arviointiin tarvitaan muutakin kuin visuaalista kontaktia. Kuvittelisi, että ETLAn tapainen instituutti kykenisi rakentamaan nykyaikaisen makromallin, jolla voisi kunnolla eritellä eri tekijöiden vaikutusta talouden kehitykseen.  

https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kasvu-menetetty-vuosikymmen-ja-lahivuosien-mahdollisuudet/

 

 

 

]]>
51 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264135-50#comments Juha Sipilän hallitus Kilpailukyky Talouspoltiikka Tue, 13 Nov 2018 20:14:19 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264135-50
Hallituksen työllisyyspolitiikan tukena harhaanjohtavat tutkimukset ja graafit http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264104-hallituksen-tyollisyyspolitiikan-tukena-harhaanjohtavat-tutkimukset-ja-graafit <p>Huterilla perusteluilla ja puutteellisilla arvioinneilla työllisyyspolitiikkaa hoitanut hallitus ratsastaa nyt ETLA:n arvioinnilla, jonka mukaan noin 50 000 työpaikkaa eli noin puolet olisi syntynyt hallituksen toimien seurauksena. Uuden Suomen Facebook-jaossa kerettiin rummuttamaan tätä saatesanoilla: &quot;<em>Nyt se on tutkittu: maailmantalous ei selitä Suomen parannusta kokonaan, vaan Sipilän hallitus sai aikaan puolet 100 000 työpaikan lisäyksestä.</em>&quot;</p><p>Höpöhöpö, ei sitä ole tutkittu vaan arvioitu ETLA:n herrojen toimesta perustuen heidän omiin mikrosimulaatioihinsa.&nbsp; Nyt se on tutkittu -lausuma on kyllä johdatteluna todella harhaanjohtava.</p><p>Twitterissä SAK:n pääekonomisti toteaa: <em>&quot;Ihan kelpo laskelmat, mutta oikeasti Etla ei ole tutkinut toteutunutta työllisyyskasvua. He laskivat miten toteutetun politiikan pitäisi mallien ja jousto-oletusten mukaan vaikuttaa työllisyyteen.</em>&quot;</p><p>Twitterissä sekä Sipilä että Orpo ovat kerenneet asiaa tuoda esille, Orpon mukaan 60 000 ja Sipilän mukaan 50 000 työpaikkaa on tullut hallituksen politiikan seurauksena. Orpo ei näemmä jaksanut lukea kuin otsikon jostain ja laski itse puolet 120 000:sta - Sipilä sentään käytti ETLA:n esittämää oikeaa arviolukua.</p><p>Hesarille myös ETLA:n toimitusjohtaja Vihriälä totesi myöhemmin, että selvitys on yksi monista näkemyksistä, joka voi vuosien kuluessa muuttua.</p><p>En kiistä etteikö vaikutusta olisi toimilla ollut, mutta onko se 50 000 on jo aivan toinen asia. Tällaisen arvion esittäminen tutkimuksena on joka tapauksessa harhaanjohtavaa. Kyseessä on vain yksi arvio ja lisäksi taholta, jonka agendalla on saada nykyhallituksen politiikka jatkumaan.</p><p><strong>Ansiosidonnaisen päättymisen vaikutusta koskeva graafi räikeimpiä harhaanjohtamisia pitkään aikaan</strong></p><p>Muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ollaan perusteltu graafilla, jossa käyttämällä ehdollista todennäköisyyttä y-akselilla todellisten työllistyvien lukumäärän sijaan saatiin massiivinen piikki juuri ansiosidonnaisen päättymisviikolle. Kuvassa 1 on tämä hallituksenkin käyttämä graafi.</p><p>Toin 17.10.2017 blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244576-tilastot-keppihevosina-tyottomien-kepittajilla">Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä</a> esille tämän harhaanjohtamisen sekä todellisuudessa todella pienen muutoksen ko viikolla. Viime viikolla SAK:n ekonomisti Patrizio Laina toi sen esille ja asiasta uutisoitiin täällä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263659-raju-piikki-tilastoissa-ansiosidonnaisen-paattyessa-sakn-asiantuntija-julkaisi-kuvan">Uudessa Suomessakin</a>. Hän piirsi uuden graafin, jossa y-akselilla on työllistyvien ansiosidonnaisella olleiden lukumäärä (kuva 2).</p><p>Todellisuudessa ns taktisia viivyttelijöitä on 0,4 % ansiosidonnaisella olevista ja sen merkitys on käytännössä olematon.</p><p><strong>Tilastoista ja &quot;tutkimuksista&quot; tulee totuuksia, joita ei enää kiistetä</strong></p><p>Vale, emävale, tilasto - näinhän perinteisesti kuvaillaan. Kun sitten tehdään näitä visualisoivia graafeja, päästään vielä aivan uudelle tasolle. Erityisen ongelmallista on, että näistä graafeista ja niillä kuvatuista ilmiöistä tulee helposti virallisia totuuksia, vaikka niiden todellinen merkitys on pieni ja jopa harhaanjohtava. Näillä sitten perustellaan politiikkaa ja tehdään merkittäviä päätöksiä.</p><p>Tutkimuskin on valitettavan usein väärin käytetty sana, jonka merkitys vaihtelee. Tutkimuksen tekijälläkin on vaikutusta - usein pitäisi erityisen kriittisesti suhtautua &quot;tutkimuksiin&quot;, jotka on tehty jonkin edunsaajatahon toimesta. Tutkimuslaitoksiakin on moneen lähtöön ja yhtä lailla Elinkeinoelämän taloudellisen tutkimuslaitoksen kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen kohdalla on syytä olla tarkkana.</p><p>Jossain määrin myös valtion taholta tuntuu tulevan politiikkaa tutkevia tutkimuksia ja tilastoja sekä erityisesti ennusteita. Olen esimerkiksi käynyt keskustelua LUKE:n tilastoista vastaavan kanssa siitä, miten ihmeessä vuonna 2015 sikatilallisten kannattavuuslaskennassa yrittäjätulon ennusteen ja toteuman ero oli vaatimattomat 1700 %. Päätökset tehdään useimmiten ennusteiden perusteella, sillä toteuma tulee aivan liian myöhään. Jonkinmoinen virhe ennusteissa on luonnollista, mutta tuollainen ei enää ole.</p><p>Itse penäisin myös toimittajilta vastuuta kriittisen ja analyyttisen pohdinnan muodossa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä poliitikot tuovat esiin näennäisen vakuuttavilla tilastoilla ja graafeilla. Suomessa ollaan oltu huolestuneita matematiikan oppimisen suhteen ja en kyllä ihmettele miksi. Pelkän laskennan lisäksi se opettaa loogista ja analyyttistä ajattelua, joka aivan liian usein loistaa poissaolollaan.</p><p>Värittyneet tutkimukset ja tilastotulkinnat leviävät kulovalkean tavoin ja yhtäkkiä onkin olemassa joku yleinen totuus - tutkitusti totta. Näitä vastaan taistelu on todella hankalaa.</p><p>Huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit ja arvoitus on millaista todellista dataa saamme hallituksen toimien vaikutuksesta ennen sitä. Vaikkapa vaikutuksesta tuloeroihin meillä on luotettavaa tietoa vasta vuodelta 2016, Toivottavasti edes vuosi 2017 valmistuu paikkoin. Vuotta 2018 emme tule saamaan tietoomme, mikä jättää paljon arvailujen ja simulointien varaan. Jos minulla olisi keino kiirehtiä tällaisten valmistumista, niin sitä käyttäisin, jotta voisimme saada kunnollisen kuvan hallituskauden toimien vaikutuksesta.</p><p>Hallituksen toimilla on eittämättä ollut positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Kuinka suuria ne ovat olleet ja kuinka hyvin niillä on luotu todellisia sekä erityisesti täysipäiväisiä työpaikkoja on erilaisten arviointien varassa. Nyt on saatu yksi arvio, joka on hallituksen politiikkaa kannattavalta taholta.</p><p>&quot;<em>Nyt se on tutkittu</em>&quot; -toteama antaa kuitenkin väärä kuvaa aivan kuin asia olisi tällä selvä - ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Mikäli jotakuta kiinnostaa kuinka meihin vaikutetaan erilaisilla tarkoitushakuisilla tilastoilla ja graafeilla, niin TedTalkeista löytyy hyvä alle vartin esitys <a href="https://www.ted.com/talks/mona_chalabi_3_ways_to_spot_a_bad_statistic" target="_blank">3 ways to spot bad statistics</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huterilla perusteluilla ja puutteellisilla arvioinneilla työllisyyspolitiikkaa hoitanut hallitus ratsastaa nyt ETLA:n arvioinnilla, jonka mukaan noin 50 000 työpaikkaa eli noin puolet olisi syntynyt hallituksen toimien seurauksena. Uuden Suomen Facebook-jaossa kerettiin rummuttamaan tätä saatesanoilla: "Nyt se on tutkittu: maailmantalous ei selitä Suomen parannusta kokonaan, vaan Sipilän hallitus sai aikaan puolet 100 000 työpaikan lisäyksestä."

Höpöhöpö, ei sitä ole tutkittu vaan arvioitu ETLA:n herrojen toimesta perustuen heidän omiin mikrosimulaatioihinsa.  Nyt se on tutkittu -lausuma on kyllä johdatteluna todella harhaanjohtava.

Twitterissä SAK:n pääekonomisti toteaa: "Ihan kelpo laskelmat, mutta oikeasti Etla ei ole tutkinut toteutunutta työllisyyskasvua. He laskivat miten toteutetun politiikan pitäisi mallien ja jousto-oletusten mukaan vaikuttaa työllisyyteen."

Twitterissä sekä Sipilä että Orpo ovat kerenneet asiaa tuoda esille, Orpon mukaan 60 000 ja Sipilän mukaan 50 000 työpaikkaa on tullut hallituksen politiikan seurauksena. Orpo ei näemmä jaksanut lukea kuin otsikon jostain ja laski itse puolet 120 000:sta - Sipilä sentään käytti ETLA:n esittämää oikeaa arviolukua.

Hesarille myös ETLA:n toimitusjohtaja Vihriälä totesi myöhemmin, että selvitys on yksi monista näkemyksistä, joka voi vuosien kuluessa muuttua.

En kiistä etteikö vaikutusta olisi toimilla ollut, mutta onko se 50 000 on jo aivan toinen asia. Tällaisen arvion esittäminen tutkimuksena on joka tapauksessa harhaanjohtavaa. Kyseessä on vain yksi arvio ja lisäksi taholta, jonka agendalla on saada nykyhallituksen politiikka jatkumaan.

Ansiosidonnaisen päättymisen vaikutusta koskeva graafi räikeimpiä harhaanjohtamisia pitkään aikaan

Muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ollaan perusteltu graafilla, jossa käyttämällä ehdollista todennäköisyyttä y-akselilla todellisten työllistyvien lukumäärän sijaan saatiin massiivinen piikki juuri ansiosidonnaisen päättymisviikolle. Kuvassa 1 on tämä hallituksenkin käyttämä graafi.

Toin 17.10.2017 blogissani Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä esille tämän harhaanjohtamisen sekä todellisuudessa todella pienen muutoksen ko viikolla. Viime viikolla SAK:n ekonomisti Patrizio Laina toi sen esille ja asiasta uutisoitiin täällä Uudessa Suomessakin. Hän piirsi uuden graafin, jossa y-akselilla on työllistyvien ansiosidonnaisella olleiden lukumäärä (kuva 2).

Todellisuudessa ns taktisia viivyttelijöitä on 0,4 % ansiosidonnaisella olevista ja sen merkitys on käytännössä olematon.

Tilastoista ja "tutkimuksista" tulee totuuksia, joita ei enää kiistetä

Vale, emävale, tilasto - näinhän perinteisesti kuvaillaan. Kun sitten tehdään näitä visualisoivia graafeja, päästään vielä aivan uudelle tasolle. Erityisen ongelmallista on, että näistä graafeista ja niillä kuvatuista ilmiöistä tulee helposti virallisia totuuksia, vaikka niiden todellinen merkitys on pieni ja jopa harhaanjohtava. Näillä sitten perustellaan politiikkaa ja tehdään merkittäviä päätöksiä.

Tutkimuskin on valitettavan usein väärin käytetty sana, jonka merkitys vaihtelee. Tutkimuksen tekijälläkin on vaikutusta - usein pitäisi erityisen kriittisesti suhtautua "tutkimuksiin", jotka on tehty jonkin edunsaajatahon toimesta. Tutkimuslaitoksiakin on moneen lähtöön ja yhtä lailla Elinkeinoelämän taloudellisen tutkimuslaitoksen kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen kohdalla on syytä olla tarkkana.

Jossain määrin myös valtion taholta tuntuu tulevan politiikkaa tutkevia tutkimuksia ja tilastoja sekä erityisesti ennusteita. Olen esimerkiksi käynyt keskustelua LUKE:n tilastoista vastaavan kanssa siitä, miten ihmeessä vuonna 2015 sikatilallisten kannattavuuslaskennassa yrittäjätulon ennusteen ja toteuman ero oli vaatimattomat 1700 %. Päätökset tehdään useimmiten ennusteiden perusteella, sillä toteuma tulee aivan liian myöhään. Jonkinmoinen virhe ennusteissa on luonnollista, mutta tuollainen ei enää ole.

Itse penäisin myös toimittajilta vastuuta kriittisen ja analyyttisen pohdinnan muodossa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä poliitikot tuovat esiin näennäisen vakuuttavilla tilastoilla ja graafeilla. Suomessa ollaan oltu huolestuneita matematiikan oppimisen suhteen ja en kyllä ihmettele miksi. Pelkän laskennan lisäksi se opettaa loogista ja analyyttistä ajattelua, joka aivan liian usein loistaa poissaolollaan.

Värittyneet tutkimukset ja tilastotulkinnat leviävät kulovalkean tavoin ja yhtäkkiä onkin olemassa joku yleinen totuus - tutkitusti totta. Näitä vastaan taistelu on todella hankalaa.

Huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit ja arvoitus on millaista todellista dataa saamme hallituksen toimien vaikutuksesta ennen sitä. Vaikkapa vaikutuksesta tuloeroihin meillä on luotettavaa tietoa vasta vuodelta 2016, Toivottavasti edes vuosi 2017 valmistuu paikkoin. Vuotta 2018 emme tule saamaan tietoomme, mikä jättää paljon arvailujen ja simulointien varaan. Jos minulla olisi keino kiirehtiä tällaisten valmistumista, niin sitä käyttäisin, jotta voisimme saada kunnollisen kuvan hallituskauden toimien vaikutuksesta.

Hallituksen toimilla on eittämättä ollut positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Kuinka suuria ne ovat olleet ja kuinka hyvin niillä on luotu todellisia sekä erityisesti täysipäiväisiä työpaikkoja on erilaisten arviointien varassa. Nyt on saatu yksi arvio, joka on hallituksen politiikkaa kannattavalta taholta.

"Nyt se on tutkittu" -toteama antaa kuitenkin väärä kuvaa aivan kuin asia olisi tällä selvä - ei ole.

 

PS. Mikäli jotakuta kiinnostaa kuinka meihin vaikutetaan erilaisilla tarkoitushakuisilla tilastoilla ja graafeilla, niin TedTalkeista löytyy hyvä alle vartin esitys 3 ways to spot bad statistics.

 

 

]]>
9 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264104-hallituksen-tyollisyyspolitiikan-tukena-harhaanjohtavat-tutkimukset-ja-graafit#comments Hallituksen työttömyyspolitiikka Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Toimittajien riippumattomuus Tue, 13 Nov 2018 09:25:02 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264104-hallituksen-tyollisyyspolitiikan-tukena-harhaanjohtavat-tutkimukset-ja-graafit
Seuraavan hallituksen peruttava taksiuudistus: Et tiedä kyydin hintaa http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263895-seuraavan-hallituksen-peruttava-taksiuudistus-et-tieda-kyydin-hintaa <p>Sipilän hallituksen &rdquo;taksiuudistus&rdquo; on johtanut siihen, että matkustaja ei taksiin astuessaan tiedä mitä kyyti tulee maksamaan. Tämä käy ilmi, jos tutkii suurimpien toimijoiden hinnastot vaikka googlettamalla. Veloitus riippuu matkaan käytetystä ajasta, joten taksin juuttuessa liikenneonnettomuuden synnyttämään ruuhkaan moottoritiellä, voi veloitus helposti olla monin kertainen verrattuna keskimääräiseen matka-aikaan perustuvaan veloitukseen.</p><p>&nbsp;Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä! Todistellessaan &rdquo;uudistuksen&rdquo; erinomaisuutta liikenneministeri Berner ja virkamiehet opastivat kysymään hinnan ennen taksiin astumista. No, selvännäkijältäkö asiaa pitäisi tiedustella?</p><p>Yritin kysyä sinänsä kohteliaalta taksikuskilta hintaa mutta sanoi vaan että olemme edullisin. Autossa hinnasto oli liimattu etupenkin eteen mutta präntti oli niin pientä, ettei sinne takapenkiltä nähnyt. Eikös hintojen pitänyt olla selkeästi näkyvillä?</p><p>Kun aiemmin soitin tilauksen tilauskeskuksesta, olin varma, että tilaus tavoittaa kaikki lähialueen vapaat taksit. Tällä on merkitystä erityisesti ruuhka-aikoina. Mikä on tilanne nyt? Jos jätän tilauksen johonkin kilpailevista firmoista, tavoittaako tilaus vain kyseessä olevan firman autot, joita on vähemmän? Jos autoa ei kuulu ruuhkan tähden, onko soitettava toiseen firmaan?</p><p>Kuluttajan kannalta &rdquo;uudistus&rdquo; on sekava huononnus taksipalveluihin. Seuraavan hallituksen on peruttava tämä huononnus.</p> Sipilän hallituksen ”taksiuudistus” on johtanut siihen, että matkustaja ei taksiin astuessaan tiedä mitä kyyti tulee maksamaan. Tämä käy ilmi, jos tutkii suurimpien toimijoiden hinnastot vaikka googlettamalla. Veloitus riippuu matkaan käytetystä ajasta, joten taksin juuttuessa liikenneonnettomuuden synnyttämään ruuhkaan moottoritiellä, voi veloitus helposti olla monin kertainen verrattuna keskimääräiseen matka-aikaan perustuvaan veloitukseen.

 Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä! Todistellessaan ”uudistuksen” erinomaisuutta liikenneministeri Berner ja virkamiehet opastivat kysymään hinnan ennen taksiin astumista. No, selvännäkijältäkö asiaa pitäisi tiedustella?

Yritin kysyä sinänsä kohteliaalta taksikuskilta hintaa mutta sanoi vaan että olemme edullisin. Autossa hinnasto oli liimattu etupenkin eteen mutta präntti oli niin pientä, ettei sinne takapenkiltä nähnyt. Eikös hintojen pitänyt olla selkeästi näkyvillä?

Kun aiemmin soitin tilauksen tilauskeskuksesta, olin varma, että tilaus tavoittaa kaikki lähialueen vapaat taksit. Tällä on merkitystä erityisesti ruuhka-aikoina. Mikä on tilanne nyt? Jos jätän tilauksen johonkin kilpailevista firmoista, tavoittaako tilaus vain kyseessä olevan firman autot, joita on vähemmän? Jos autoa ei kuulu ruuhkan tähden, onko soitettava toiseen firmaan?

Kuluttajan kannalta ”uudistus” on sekava huononnus taksipalveluihin. Seuraavan hallituksen on peruttava tämä huononnus.

]]>
43 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263895-seuraavan-hallituksen-peruttava-taksiuudistus-et-tieda-kyydin-hintaa#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Katastrofi Taksilakiuudistus Fri, 09 Nov 2018 08:06:29 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263895-seuraavan-hallituksen-peruttava-taksiuudistus-et-tieda-kyydin-hintaa
Poliisille laajemmat valtuudet terveystietoihin - yksityisyydensuoja vähenee http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee <p>Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.</p><p>Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.&nbsp; Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.</p><p>Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.</p><p><strong>Lain tavoitteista ja sisällöstä</strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005889468.html">Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan</a> STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:</p><p><em>Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä &rdquo;poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii&rdquo;</em>.</p><p>Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.</p><p>HS kertoo myös:</p><p>&quot;<em>Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä.</em>&quot;</p><p>Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.</p><p><strong>Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon</strong></p><p>Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.</p><p>Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?</p><p>HS;n mukaan <em>poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.</em></p><p>Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.</p><p><strong>Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia</strong></p><p>HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja&nbsp; herättivät paljonkin kysymyksiä.</p><p>Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan.</em>&quot;</p><p>Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,&nbsp; Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä.</em>&quot;</p><p><strong>Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja</strong></p><p>Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.</p><p>Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.</p><p>Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.</p><p>Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.</p><p>Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.

Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.  Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.

Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.

Lain tavoitteista ja sisällöstä

Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:

Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä ”poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii”.

Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.

HS kertoo myös:

"Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä."

Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.

Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon

Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.

Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?

HS;n mukaan poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.

Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.

Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia

HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja  herättivät paljonkin kysymyksiä.

Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:

"Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan."

Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,  Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:

"Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä."

Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja

Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.

Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.

Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.

Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.

Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.

 

 

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee#comments Juha Sipilän hallitus Poliisin valvonta Sisäministeri Kai Mykkänen Yksilön oikeudet Yksityisyys Tue, 06 Nov 2018 11:26:23 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee