*

Vilhelm Junnila Asukkaat ensin.

Kaikki blogit puheenaiheesta Varusmiespalvelus

Parhaat inttijutut

Suuren osan jopa suomalaisista saa harjoittamaan small-talkia, kun puheenaiheeksi valikoituu kommellukset varusmiespalveluksen aikana. Ympärillä vilisevien inttileskien ja muutaman sivarin tylsistyttäminen on iso osa suomalaista puhekulttuuria erityisesti kahdenkymmenen ikävuoden kohdilla.

Olen suorittanut perustuslaillisen velvoitteeni siviilipalveluksessa, mutta se ei tarkoita sitä, etten kiinnostuisi inttijutuista. Todistan väitteeni:

Varusmiespalveluksen saapumiserien lisääminen

Me suomalaiset olemme pitkäjänteisesti kehittäneet yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa maanpuolustustamme. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa tämä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista tukee yleisen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä. Jotta kansallinen yksimielisyys säilyisi, on asevelvollisuuden kehityttävä ajassa.  

Sukupuolineutraalin maanpuolustuksen sudenkuopat

Olen pohtinut miksi puolustusvoimissa vastustetaan ajatusta tasa-arvoisesta varusmiespalveluksesta. Muutamia selkeitä huolenaiheita on, joihin itsekin voin samaistua.

Asevelvollisuutta kehitettävä ajassa

Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen puolustusratkaisun kulmakivi. Se on ylivertainen puolustusratkaisu alueellisen koskemattomuutemme turvaamiseksi ja siitä on myös jatkossa pidettävä kiinni. Yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen on ollut Suomelta kauaskantoinen ja viisas päätös. Monet asevelvollisuudesta luopuneet lähialueemme maat, kuten Ruotsi ja Saksa, ovat huomanneet järjestelmän tuomat hyödyt ja pohtivat jo hylätyn asevelvollisuusjärjestelmän osittaista palauttamista. Esimerkiksi Liettua päätti palauttaa asevelvollisuuden vuonna 2015.

Mikä on Suomen todellinen nopean toiminnan valmius varusmiespohjalta?

Sanomalehti Keskisuomalaisessa (KSML) oli tänään 12.8.2016 lehtijuttu otsikolla ”Rintamalle passitus vasta kuukausia valan jälkeen”, jossa käsiteltiin varusmiesten osallistumista taistelutehtäviin, mikäli maahamme kohdistuisi aseellinen hyökkäys. Suomella on ollut reserviarmeijaan perustuvassa puolustuksessa vaikeuksia luoda uskottavia nopean toiminnan joukkoja, joiden taisteluvalmius olisi saavutettavissa tunneissa tai korkeitaan muutamassa vuorokaudessa. Puolustusvoimissa vastausta ongelmaan on nyt haettu varusmiehistä.

Eliittijoukko tämäkin

Monet tuntevat armeijan eliittijoukoista laskuvarjojääkärit, taistelusukeltajat ja erikoisrajajääkärit. Niihin pääsy palvelukseen on kovien testien ja karsintojen takana.

Mutta puolustusvoimissa on muitakin palveluspaikkoja ja ne ovat kovien testien ja karsintojen takana. Suomessa on enää yksi varusmiessoittokunta puolustusvoimien säästöjen ja karsinnan jälkeen.  Sen sijoituspaikka on Parolannummella. Tänä vuonna seuraavan palveluserän paikoista kilpaili 300 muusikkoa Heidän joukostaan valitaan noin sata parasta. Palvelusaika heille alkaa tammikuussa 2017.

Olen suvakki, en rasisti

Olen suvakki vielä, mutta kuinka kauan?

Suomi on nyt ottanut kymmeniätuhansia pakolaisia, joista muutama tuhat on alle 30-vuotiaita nuoriamiehiä, jotka ilmeisesti on se ongelmallisin ryhmä?

Pakolaisille on taattava samat edut, kuin kantasuomalaisilla, joten heiltä täytyy myös vaatia samat velvollisuudet, kuin suomalaisilta nuorilta miehiltä vaaditaan.

Pullamössöä raiteilla

Varusmiesliitto ärähti, kun varusmiehet joutuvat istumaan jopa tunteja junan käytävillä. Huoli on ymmärrettävää, koska tilanne on heikennys aikaisempaan verrattuna. Ilman paikkavarausta ei ole mukavaa etsiä istumapaikkaa, johon seuraavalla asemalla saattaa tulla varauksen tehnyt henkilö, jolloin etsintä alkaa uudelleen. Varusmiesliiton vt. puheenjohtaja Niilo Heinonen sanoo tilannetta noloksi.

Asepalveluksen sulkeisista ei tule luopua

Toimittaja Maiju Lemettinen kirjoitti kolumnissaan varuskuntavierailusta (Kun pojasta tehdään sotilas, Ilkka 18.7.2015). Palveluskäytäntöjen muutosta ennakoi hänestä esimerkiksi se, kuinka aamutoimet nyt tehdään kiireettömästi ja hoputtamatta. Tästä johtuen armeijan ilmapiiriä mainittiin lepsuiluksi.

Asepalveluksen kehitys perinteisestä käskyttämisestä demokratian, yhdessä sopimisen suuntaan ei voi olla tarkoituksenmukainen, koska menestyksellinen sodankäynti, jonka tarpeisiin sotilasta koulutetaan, ei ole demokraattinen yritys.

Nuorisotakuun opiskelupaikanhakuvelvoitteen lieventäminen

On käyty keskustelua ns. nuorisotakuusta, joka velvoittaa alle 25-vuotiaat, joilla ei ole suoritettuna ammattiin valmentavaa koulutusta, hakemaan opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa. Joissakin tapauksissa näin on jouduttu kohtuuttomiin tilanteisiin kun töissä olleet ja työttömyysvakuutusmaksuja maksaneet nuoret ovat jääneet ilman työttömyyspäivärahojaan. Tästä huolimatta työministeri Lauri Ihalainen on puolustanut nykykäytäntöä sillä ihan oikealla huomiolla, että koulutuksesta on apua työuran kehityksen kannalta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä