Vilhelm Junnila Asukkaat ensin.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kielipolitiikka

Suomi on puolustamisen arvoinen kieli

Fennomaanien työlle on edelleen tarvetta.

Jo kansallisfilosofimme J.V. Snellman korosti, että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Suomen rakentaminen sivistyskieleksi, johon Snellman merkittävästi vaikutti, on nyt vakavasti uhattuna.

Korkeakouluissa ja tutkimuksessa suomen kielen asema on erityisen haastava, kuten hiljattain Suomen kielen lautakunta varoitti. Suomen kieli heikkenee siis juuri siellä, jossa suomalaisen sivistyksen pitäisi vahvistua.

Suomen kieli joutaa roskiin. - Kielten ainoa funktio on kommunikointi.

Kielten ainoa funktio on kommunikointi.

Venäjällä useat nuoret opiskelevat englannin kielen vapaa-ajalla, koska kouluissa opetetaan vain saksan kieltä.  Vastaava tilanne, eli se, että kouluissa ei opeteta englantia, mutta nuoret opettelevat sen silti, on ilmiö, jota esiintyy ymmärtääkseni joka mantereella. Olen itse kommunikoinut englanniksi usean ulkomaalaisen kanssa, jotka ovat käyneet koulua, jossa englannin tilalla on ollut jokin muu kieli.

Miksi ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon?

Elämme yhteiskunnassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. Ruotsin kielellä on kuitenkin ylikorostetun suojeltu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan olisi syytä vakavasti keskustella, miksi suomen kielellä on niin heikko asema Suomessa.

Yksi karu esimerkki siitä on, että yliopiston ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille. Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Tämän lisäksi ruotsinkielisten kiintiöt ovat huomattavasti suuremmat kuin kielivähemmistön koko. 

Pakkoesperanto pakkoruotsin tilalle

Tehdään sellainen pieni muutos, että pakkoruotsi kokonaisuudessaan vaihdetaan pakkoesperantoon, ala-asteelta yliopistoon, virkamiesesperanto mukaan lukien.

Kielten tappamisen perusteita II: Tappopolitiikka


Nyt on muodikasta puhua siitä, kuinka 7000 kielestä suurin osa kuolee tulevaisuudessa. Tietysti parempi olisi puhua kielten TAPPAMISESTA, koska tieteellinen totuushan on se, että eivät kielet suinkaan omia aikojaan kupsahtele. Kyllä niiden tappaminen vaatii verenhimoisen ihmisen toimia, oikein hiki päässä huhkimista, että kielet saa nuijittua hengiltä. Sen verran sitkeitä ne joskus voivat myös olla.

Saamelaiskielet kansalliskieliä

Suomessa elää n. 8000 saamelaisen vähemmistö ja juridisesti meillä on oma saamelaisalueemme pohjoisessa Lapissa.

Suomessa puhutaan kolmea eri saamelaiskieltä - pohjoissaamea, inarinsaamea ja kolttasaamea. Usein "saamena" saa edustaa niistä suurin, pohjoissaame ja se on levinnein myös Ruotsissa ja Norjassa.

Ruotsin ja Suomen kielitilanteet tyystin erilaisia

Yle uutisoi eilen 24.6.2017 suomen kielen ja suomenkielisten tilanteesta Ruotsissa. Uutisten taustalla ovat muun muassa tutkijoiden ja Ruotsin suomalaisen opettajaliiton tekemät havainnot suomen kielen aseman heikentymisestä läntisessä naapurimaassamme, missä suomen kieli on yksi virallisista vähemmistökielistä. Esimerkiksi ruotsinsuomalaisten oppilaiden ja opettajien suomen kielen puhumista rajoitetaan. Tämän on havaittu olevan varsin systemaattinen trendi Ruotsissa viimeisten vuosien aikana.

Euroopan unioni ja Venäjä tappavat suomalais-ugrilaiset kielet yhteistuumin

 


Kun nyt näköjään harrastetaan urakalla näennäispolitiikkaa vähän liikaa, eli keskitytään erään surullisenkuuluisan pellepuolueen hajoamiskomedian seuraamiseen, on aika huomauttaa, että politiikalla on tai voisi olla ihan oikeita asiallisia, puoluepolitiikastakin irrallisia, tehtäviä. Tässä blogissani yhdestä sellaisesta eli pitääkö sukukansat tappaa vai ei.

Ei ruotsin pakolliselle yo-kokeelle

YLE uutisoi tiistaina 21.03.2017 Juha Sipilän suhtautuvan varovaisen myönteisesti ruotsin kielen ylioppilaskokeen palauttamiseen pakolliseksi. Pääministeri Sipilä on sanonut YLE:n mukaan ajatushautomo Agendalle, että asiasta ei ole käyty keskustelua, mutta ehkä pitäisi käydä. Uutinen väittää taustalla olevan ajatus, että pakollinen ylioppilaskoe voisi parantaa viranomaisten ruotsin kielen taitoja. Ruotsin kielen pakollisuus poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005.

 

Valtava paasaus pakkoruotsista

Esipuhe: Tämä kirjoitus sisältää tajunnanvirtaista jaarittelua sekä myös on todella pitkä,  ja käyn tässä läpi omia kokemuksiani ruotsin opiskelusta, alueellisesta kielikokeilusta sekä poliittisia ideoitani pakkoruotsin ja siihen liittyvän byrokratian muuttamiseksi valtakunnallisella tasolla. Ei kannata tuhlata aikaa tämän lukemiseen jos aihe ei kiinnosta tai pakkoruotsin pysyttäminen ennallaan on lukijalle niin ison tunnelatauksen ahtama asia että ei koe käymään siitä hedelmällistä keskustelua.

Aloitetaan:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä