*

Vilhelm Junnila Asukkaat ensin.

Sipilän marginaali ja vääristelty totuus

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vaati tiedotteessaan ”elintasosurffareiden pikaista käännyttämistä”. Korkeintaan viidennes turvapaikanhakijoista kärsii todellista hätää, hän totesi.

”Sotaa pakoon tulevia ei todellakaan ole sopivaa nimittää noin”, ärähti pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Pääministeri jatkoi, että päällimmäisenä ovat sotaa pakenevat ihmiset ja heidän inhimillinen hätänsä, ja sanoi muita ilmiöitä marginaalisiksi.

Iltalehti kantoi kortensa kekoon otsikoimalla tyylikkäästi: Perussuomalaiset vääristelevät totuutta

Kommentointimahdollisuuskin loistaa vakuuttavasti poissaolollaan. Lehden väliotsikossa mainitaan, ettei laittomia turvapaikanhakijoita ole olemassakaan. Mutta mikä on totuus? Tarkistetaan asia.

Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna tehtiin 3706 turvapaikkapäätöstä. Geneven sopimuksen mukainen turvapaikka myönnettiin ainoastaan 501 henkilölle eli noin 13,5 % todettiin täyttävän kansainväliset edellytykset.

Siis ne samat edellytykset, jotka sotaa pakenevan ihmisen soisi täyttävän. Slunga-Poutsalon "korkeintaan viidennes" pitää siis paikkansa. Enemmistö eli noin 55 prosenttia sai suoraan kielteisen päätöksen. Heillä ei ollut edellytyksiä turvapaikkaan edes toissijaisen suojelun perusteella.

Herra pääministeri, nämä ovat niitä elintasosurffareita, joihin Slunga-Poutsalo viittasi.

"Olemme kansainvälisissä sopimuksissa mukana YK:n kautta ja EU:n jäseniä. Emme voi laittaa rajoja kiinni", julisti sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

Ministeri Orpokin huomaa lähiaikoina, että turvapaikkaprosessissa kielteisen päätöksen saaneet pitää käännyttää kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Viime vuonna kansallisen lainsäädännön erikoisuuden vuoksi 488 henkilölle annettiin myönteinen päätös myös toissijaisen suojelun perusteella, neljälle humanitaarisen suojelun ja 353 henkilölle muulla perusteella. Suojelupäätös toissijaisella tai muulla perusteella tehdään esimerkiksi silloin, jos henkilö ei voi palata kotimaahansa. Tilapäinen lupa voidaan antaa jopa puuttuvien liikenneyhteyksien vuoksi. Ensimmäisen luvan pituus on pääsääntöisesti vuosi. Käytännössä myönteinen päätös siis annetaan myös osalle elintasosurffareista, koska heidän palauttaminen on vaikeampaa, kuin myönteisen päätöksen antaminen jollakin muulla kuin Geneven sopimuksen perusteella.

Kaikki hakijat mukaan lukien kielteisiä ja rauenneita päätöksiä annettiin viime vuonna 64 prosentille hakijoista. Myönteisten päätösten määrä on verrattain korkea, koska näistäkin hakijoista lähes kaksi kolmasosaa eivät täyttäneet kansainvälisten sopimusten asettamia edellytyksiä turvapaikkaan.

"Minusta kaikki populismi, tämmöinen värikäs kielenkäyttö, jota tässä maahanmuuttokeskustelussa käytetään, pitäisi jättää sivuun." on Orpo vaatinut.

Moraalisäteilyn kirkkaudessa ei vastaukseksi kelpaa populismi. Syy Sipilän ja Orpon kommentteihin saattaa kuitenkin olla kokemattomuus. Maahanmuuttoasiat eivät varsinaisesti ole heidän ydinasioitaan ja se näkyy sinisilmäisessä suhtautumisessa asiaan. He varmasti tarkoittavat hyvää, mutta ammattimaiseksi ei toimintaa voi luonnehtia.

”Meille tulee turvapaikanhakijoita pääasiassa muun muassa Irakista, Syyriasta ja Somaliasta. Ne ovat maita, joissa kriteerit täyttyvät - täydessä kaaoksessa olevia maita, ei niihin ketään takaisin voi lähettää, ministeri Orpo viestitti kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Rovaniemellä.

Miksi ketään ei voi lähettää takaisin? Pitäisikö meidän vastaanottaa kaikki halukkaat kyseisten maiden kansalaiset? Maahanmuuttoviraston omista tilastoista näkee, että kielteisiä päätöksiä tehtiin viime vuonna kaikkien kolmen kansallisuuden osalta. Silloin sisäministerinä toimi kristillisdemokraatti, joka oli paremmin perehtynyt omaan hallinnonalaansa. Esimerkiksi osassa Somaliaa ei käydä sotaa, eikä kaaos tunnu estävän kohteessa lomailuakaan.

Ministeri Orpon kannattaisi huomioida sekin, että Syyriasta – jossa tilanne on varmasti pahempi – tulee turvapaikanhakijoita huomattavasti vähemmän kuin mainitusta Somaliasta. Heinäkuun loppuun mennessä Somaliasta oli saapunut kahdeksan kertaa enemmän turvapaikanhakijoita kuin Syyriasta.

Miksi?

EU:n päätös taakanjaosta – johon myös Suomi meni mukaan perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta, avasi tulvaportit Eurooppaan. Pakolaiset saapuvat YK:n pakolaisleireiltä, mutta turvapaikanhakijat tulevat salakuljettajien avustuksella, usein kymmenien turvallisten maiden läpi – esimerkiksi Somaliasta Suomeen.

Tanskassa rohkaistaan maahantulijoita palaamaan kotimaahansa, rakentamaan ja ylläpitämään omaa kulttuuriaan. Mikään sota tai hätä ei ikuisesti jatku. Suomessa ratkaisuna vaikuttaa olevan kotouttaminen, ihmisen integroiminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Se ei ole helppoa, eikä ongelmia varmasti kannata tässä luetella.

Maahanmuuttoon erikoistunut tutkija Riikka Purra on todennut, että humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan ytimessä ei ole humanitaarisuus tai moraali, vaan erilaiset poliittiset pyrkimykset.

”Useimmat tutkijat tietävät, että kaikki ”pakolaiset” eivät ole pakolaisia. Erittäin harvoin kukaan maahanmuuton parissa operoiva (julkisesti) kyseenalaistaa toiminnan mielekkyyden tai moraalin, puhumattakaan, että kysyisi, ketä tämä kaikki oikein palvelee.”, tutkija on ihmetellyt.

Turvapaikanhakijoiden lähtömaiden asukasluku kasvaa noin 20 miljoonalla henkilöllä joka vuosi. Resurssit eivät kasva, mutta kulutus nousee.

Sopii miettiä paraneeko maailma, vaikka Eurooppa vastaanottaisi kaikki halukkaat.

Olemmeko silloin onnellisia?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Niin, kukapa uskaltaa heittää hädänalaisista asiattomimman kommentin? Koulukiusaajista isot pojat kiihdyttävät toisiaan raivoon, ja toiset hymistelevät näiden selkien takana.

Jossain vaiheessa persut saivat tukea iltapäivälehdiltä. Nyt alkaa näyttää siltä, että kaikkien medioiden mitta on täynnä. Jos uhkailee toimittajia oikeudenkäynneillä, niin lunta tulee tupaan ja varmasti.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Näemmä Sipilä. Orpo ja Grahn-Laasonen peesaavat kyllä muuten asiattomammin, mutta pääministerin asemassa pitäisi käyttää sitä insinöörijärkeä.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Juuri näin. Vilhelm Junnila onnistuu käsittelemään (ainakin Sipilälle ja Orpolle) vaikeaa asiaa kiihkottomasti, perustellusti ja sopivan kompaktisti.

Naantalin aurinko on selkeästi seuraavien eduskuntavaalien vahvaa ainesta.

Satu Koivisto

On mennyt touhu merkilliseksi..Ei saa puhua ns. totuutta vaan pitää aina puhua niin, että totuus häipyy suhmuroinnin, kikkailun ja närkästyksen taakse. Ei kansa ole tyhmää, kyllä he näkevät kulissien taakse vaikka totuutta kuinka yritettäs kaunopuheisesti piilottaa..

Jaakko Häkkinen

"Enemmistö eli noin 55 prosenttia sai suoraan kielteisen päätöksen. Heillä ei ollut edellytyksiä turvapaikkaan edes toissijaisen suojelun perusteella. Herra pääministeri, nämä ovat niitä elintasosurffareita, joihin Slunga-Poutsalo viittasi."
-- Tässä itse asiassa myönnät, että 45 % ei ole elintasosurffareita. Turvapaikanhakijoita oli viime vuonna 3396, joista 501 sai turvapaikan eli pakolaisstatuksen, mutta peräti 845 sai oleskeluluvan muin sellaisin perustein, että heidän palauttamisensa olisi ollut liian vaarallista.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200724-turva...

Tuskinpa liikenne-esteiden vuoksi oikeasti monikaan on saanut oleskelulupaa...

Käyttäjän VilhelmJunnila kuva
Vilhelm Junnila

Suomessa käytettävissä olevat "toissijainen suojelu", "humanitaarinen suojelu" ja "muu peruste" ovat kyllä poikkeuksellisia, ja sinällään ihan oikein vihjaat, että suurempi osa tai jopa kaikki näistä voidaan myös laskea elintasosurffareiksi. Mutta tätä on hankala todistaa tilastojen valossa, joten siksi kävin kirjoituksessani läpi kansallisen erikoisuuden ja sen, että syyt voivat olla vähän mitä tahansa, kuten liian vaikea palautus tai jopa liikenneyhteyksien puute.

Jos Suomi ottaisi mallia muista Euroopan maista ja luopuisi tällaisesta "jos et pääse maahan oikeasti hädänalaisena (Geneven sopimus), niin kokeillaan josko nämä meidän itse keksimät muut syyt voisivat antaa teille pakolaisstatuksen" -mallista luovuttaisiin, paranisi tilanne oleellisesti oikeasti hädänalaisten kohdalla ja arvioin, että oltaisiin hyvin lähellä 15 prosenttia myönteisissä päätöksissä. Toki näihinkin liittyy omat lakitekniset ongelmansa, mutta palataan niihin myöhemmin.

Kirjoittamasi blogi on muuten hyvä ja valaiseva. Suosittelen muillekin, vaikka en uskokaan kotouttamisen kaikkivoipaisuuteen.

Toni Hiltunen

Niinhän sitä sanotaan, että hätä ei lue lakia. Kiinnostaisi tietää miten tarkkaan ja orjallisesti lakia luetaan näissä päätöksissä, vai meneekö osa läpi sormien, koska sydän sanoo toista kuin Suomen laki. Tällaisen vihjaaminenkin saa varmasti joidenkin kynnet esiin, mutta tuli vain tekstistäsi mieleen.

Toimituksen poiminnat