Vilhelm Junnila Asukkaat ensin.

Äänestäjän kuluttajansuoja koetuksella

  • Äänestäjän kuluttajansuoja koetuksella

Kansalaisten luottamusta on viime aikoina koeteltu kovasti. Sekavimman esityksen tarjosi Keskusta, mutta muutkin ovat onnistuneet. Tässä suurimpien puolueiden ässät pöytään.

Ensimmäisenä ulkoministeri Erkki Tuomioja aiheutti Suomen ja Viron välille diplomaattisen kriisin. Viron suurlähettilään mukaan Tuomiojan Venäjä-näkemykset aiheuttavat pitkäaikaista haittaa maiden välille ja myös presidentti Toomas Hendrik Ilveksen kerrottiin olleen pahoillaan väärän tiedon levittämisestä. Tuomioja itse ei nähnyt tehneensä virhettä. Nyt puhtoiseksi ilmoittautunut Tuomioja on usein vedonnut Suomen kansainväliseen maineeseen puolustaessaan omia ja sosialidemokraattien muita näkemyksiä, kuten esimerkiksi jalkaväkimiinojen kieltävää Ottawan sopimusta.

Tuomiojan Erkki oli edistyksen merkki kultaisella 60-luvulla, mutta nyt pitää katsoa tulevaisuuteen.

”Maataloustuotanto vaatii yrittäjältä pitkäaikaista sitoutumista, jota tuemme myös tulevaisuudessa” totesivat Perussuomalaisten kansanedustajat Matti Putkoselle. Putkonen oli aiheuttanut lausunnollaan kohun, jolla pääsi Maaseudun Tulevaisuuteen useamman kerran. Olikohan ajankohta oikea?

”Onko duunareiden, jotka itse kustantavat eläkkeensä, maksettavat vielä maatalousyrittäjienkin eläkkeet?” Putkonen kysyi ja viittasi 700 miljoonan euron leikkaukseen. Viljelijöiden raivo oli valmis. Harva lehti kuitenkaan mainitsi ehdotusta kokonaisuudessaan. Putkosen mielestä maatalousyrittäjät pystyvät maksamaan omat eläkkeensä, kun ala vapautetaan Eviran ja keskustan bulvaanien hallinnoimista maito- ja lihatuotantojättien ikeestä. Tuottajat pääsisivät myymään suoraan tuotteensa – ilman rahastavia välikäsiä ja markkinahintaisesti kaupoille ja kuluttajille, Putkonen ehdotti. Maa- ja metsätalousvaliokuntaan kuuluvat Perussuomalaisten kansanedustajat kiirehtivät vakuuttamaan kovilla sanakäänteillä ettei eläkerahoihin kosketa. Lopulta työmiehen omalla tuumaustunnilla julkaistiin Perussuomalaisten varsinainen maaseutuohjelma.

Keskustalle bulvaaniväite oli viimeinen pisara, sillä ohrantuottajat olivat jo täyttäneet puolueen palautelaatikot sen jälkeen kun kellokkaat täyttivät lasinsa vironlaivalla – ehkä viimeistä kertaa. Keskustan puoluehallituksen hyväksymä vaaliohjelma julkaistiin viikonloppuna kosteissa tunnelmissa risteilyaluksella.

Vaaliohjelmassa on neljä strategista pääkohtaa, joissa kussakin on neljä tavoitetta – tai oli.

Vaaliohjelmaan kirjattiin Turkulais-oripääläisen varapuheenjohtaja Annika Saarikon johtaman työryhmän lausunto, joka perustuu puoluekokouksen alkoholipoliittiseen linjaukseen.

"haluamme rajoittaa päivittäistavarakauppojen, kioskien ja huoltamoiden vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholirajaa 3,7 prosenttiin. Näin turvattaisiin Alkon monopoliasema, kun entistä suurempi osuus myytävästä alkoholista kulkisi monopolin kautta".

Asian saadessa julkisuutta puoluesihteeri Timo Laaninen vahvisti ensimmäisenä Uudelle Suomelle, että keskioluen laimentaminen nostetaan esille hallitusneuvotteluissa, mikäli gallupkärjessä oleva keskusta on vaaleissa suurin puolue. Kohun kasvaessa puheenjohtaja Juha Sipilä kuitenkin määräsi joukkonsa poistamaan vaaliohjelman viittaukset keskiolueen. Sipilä herpaantui lopulta siinä määrin, että syytti muita keinojen alasampumisesta.

”Tässäkin asiassa tarvitaan ratkaisuja eikä mitään tyhjää poliittista retoriikkaa, mikä ei ole auttanut ennenkään” – Sipilä ärähti.

Muiden syyttäminen oman puolueen linjauksista vaikuttaa oudolta. Ilmeisesti Keskusta odotti keskiolutkannalleen laajempaa tukea, mutta tinki periaatteistaan huomatessaan kansan reaktiot. Sipilän puolueen uskottavuudelle tämä on kova kolaus, sillä perääntyminen näyttää vaalitempulta. Vaalien jälkeen Keskusta suurimpana puolueena voisi vapaasti toteuttaa alkuperäistä suunnitelmaansa.

Lopulta syyttely johti hyökkäykseen. Sirkka-Liisa Anttila löysi heti syyllisen kokoomuksesta, jonka likaisten temppujen osaston arveli olleen liikkeellä.

Kokoomus oli kuitenkin kiinnostuneempi keskiolutta yläluokkaisemmista asioista.

Kansanedustaja Sampsa Katajan tuoreen kirjan mukaan hän pettyi kansanedustajan työhön ja saamaansa korvaukseen.

”Tänne tullessa oli naiivi kuva, että kansanedustajana olisin jotain. Aika nopeasti paljastui se konkretia. Asianajajana minulla oli iso työhuone torinäkymillä, Ilja Repinin taulu seinällä, iso nahkatuoli. Kun tulin eduskuntaan, vahtimestari tuli näyttämään, missä työhuoneeni on. Luulin, että nyt kuljetaan jonkin varastokellarin läpi. Mutta sitten vahtimestari avasi oven. Ei se ollutkaan paperivarasto, vaan minun työhuoneeni.” Kataja sanoi Iltasanomille.

Ohessa on kuva Porin torilta ja täytyy sanoa, että ainakin minulle tulee enemmän mieleen keskikalja, kuin Ilja Repinin taide. Taannoin eräänä joulukuisena päivänä taisi näin käydä kansanedustajallekin. Nyt kansa närkästyi Katajan lausunnoista pahanpäiväisesti hänen arvosteltua palkkaansa riittämättömäksi.

”Jos 199 kansanedustajaa myötäilee kansaa, niin edes sen yhden on sanottava totuus” Kataja jatkoi Iltalehdessä.

Kansanedustajilla on tämä totuus pian edessä, sillä eduskuntavaalit pidetään reilun kahden kuukauden päästä. Edellä mainittujen esimerkkien jälkeen on kansalaisten luottamus arvatenkin alhaalla, eikä tästä voi muita syyttää.

Keskikaljojen ja suklaiden lomassa on autuaan unohdettu, että meillä on lähes puoli miljoonaa työtöntä, koska työnteko ja yrittäminen on tehty kannattamattomaksi, eikä kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvalle sääntelylle loppua näy. Vanhoilla keinoilla ja toimijoilla tilanne tuskin paranee.

Äänestäjän kuluttajansuoja on koetuksella, mutta jättämällä äänestämättä hyväksymme nykymenon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat