Vilhelm Junnila Asukkaat ensin.

Presidentille lisää valtaa - pääministeristä eroon?

  • Presidentille lisää valtaa - pääministeristä eroon?

Äärivasemmistolaiset anarkistit uhkasivat väkivalloin presidentin isännöimää itsenäisyyspäivän juhlaa eilen Tampereella. Tänään Vasemmistonuoret vaativat koko presidentti-instituution lakkauttamista. Päinvastoin kuin Vasemmistonuoret vaativat, presidentin valtaoikeuksia tulisi kasvattaa ja pääministeristä voisi hankkiutua eroon.

Presidentin virka on jäänyt osittain seremonialliseksi ja hallituksen valta on kasvanut poikkeuksellisiin mittasuhteisiin. Tästä ovat esimerkkeinä erilaiset suvereniteettia kaventavat sopimukset Euroopan Unionin kanssa, jotka voisivat näyttää erilaiselle, jos presidentillä olisi edes veto-oikeus kansallisesti merkittävään päätöksentekoon. Pääministeri ei ole suoranaisesti vastuussa kansalaisille, vaan hänen asemaansa pönkittää oma puolueosasto viidesosan kannatuksella ja poliittisesti sidottu sateenkaari erilaisia puolueryhmittymiä. Kansa ei edes pääministeriä valitse.

Suoralla kansanvaalilla valittavan presidentin valtaoikeuksia kasvattamalla voitaisiin kansalaisten mielipidettä huomioida paremmin myös EU:n integraatiopyrkimyksissä. Pääministerin sijaan presidentti voisi jopa johtaa hallitusta. Charles de Montesquieun mukaan vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Näennäisesti näin on Suomessakin, mutta kaikki tiedämme, että todellinen valta on keskittynyt hallituksen ministeriöihin ja ministerityöryhmiin. Kansanedustuslaitos ja presidentti-instituutti ovat hiljaisen, mutta jatkuvan kehityksen aikana menettäneet arvovaltaansa. Presidentin valtaoikeuksia kasvattamalla tilanteeseen voitaisiin vielä reagoida.

Vasemmistonuoret kuitenkin vaativat, että presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittiset valtuudet pitäisi siirtää valtioneuvostolle ja ministereille. Vallan kolmijako romuttuisi lopullisesti lainsäädäntö- ja toimivaltaa yhdistämällä, jos hallituksen ykkösmiehestä tehtäisiin superpääministeri. Siitä olisi demokratia kaukana.

Taustalla piilee pelko vasemmistohegemonian lopullisesta haihtumisesta, sillä kansa on nykyiseen presidenttiin varsin tyytyväinen. Tämä ei kuitenkaan sovi Vasemmistoliitolle, joka vielä Tarja Halosen aikakaudella juhlisti presidentti-instituutiota ja korosti sen demokraattista merkitystä. Presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut korkeampi kuin muissa vaaleissa. Vaikuttaa siltä, ettei demokratia enää vasemmistoa kiinnostakaan sen jälkeen kun kansa äänesti heille sopimattomasti.

Vasemmistonuoret vetoavat myös presidentti-instituutin aiheuttamiin 37,7 miljoonan euron kuluihin. Mielestäni tämä on kohtuullinen hinta itsenäisen tasavallan presidentistä, kun pelkästään kansainvälisen kehitysavun pääluokasta lähetetään ulkomaille 891,8 miljoonaa euroa - usein maihin, joissa kansanvalta on korkeintaan huono vitsi.

 

Vasemmistonuorten kannanotto löytyy osoitteesta http://www.vasemmistonuoret.fi/?/site/vasemmistonuoret_presidentti_instituutiosta_luovuttava/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän VilhelmJunnila kuva
Vilhelm Junnila

Mikä siinä presidentissä muuten aina hiertää?

Hän on kuitenkin useimmiten myös enemmän tai vähemmän riippumaton, "koko kansan" mies tai nainen.

Samaa ei voi sanoa poliittisen koneiston läpi tunkeneesta ja järjestelmän ylläpitämästä hallitusjyrästä. Vallan keskittäminen on vaarallista. Aina.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Hän on kuitenkin useimmiten myös enemmän tai vähemmän riippumaton, "koko kansan" mies tai nainen."

No, jos hänet on valittu vaikkapa äänin 51% vastaan 49%, tuskin voidaan puhua koko kansan presidentistä.

Ehkä esim. Sveitsin malli olisi pohtimisen arvoinen.

"Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsenjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtaja valitaan jäsenistä yksivuotiselle kaudelle. Kaksikamarinen parlamentti eli liittokokous hallitsee yhdessä kansanäänestyksissä äänestävien sveitsiläisten kanssa. Liittokokouksella on oikeus lainsäädäntöön, mutta suuri osa laeista käy läpi hyväksymisprosessin kansan­äänestyksessä. Ylähuoneen 46 jäsentä – kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista – valitaan suoralla vaalilla ja alahuoneen eli kansallisneuvoston 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

VJ: "Suoralla kansanvaalilla valittavan presidentin valtaoikeuksia kasvattamalla voitaisiin kansalaisten mielipidettä huomioida paremmin myös EU:n integraatiopyrkimyksissä. Pääministerin sijaan presidentti voisi jopa johtaa hallitusta."

Tämä on ihan kannatettava ehdotus. Lisäisin tuohon vielä, että presidentti kokoaisi hallituksen, jolla olisi oma ohjelma. Eduskunnan arvo nousisi tällöin, sillä hallituksen ehdotusten läpimenoksi tarvittaisiin myös eduskunnan enemmistö taakse, eikä eduskunta olisi enää kumileimasin.

Käyttäjän VilhelmJunnila kuva
Vilhelm Junnila

Olli, tarkoitin sitä, että hän luopuu jäsenkirjastaan eikä ole riippuvainen muista tahoista, kuten puolueesta, lobbareissta - tai Bilderbergistä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Juu. Puolueettomuus on kuitenkin käytännössä aina mahdoton, kun johonkin asiaan liittyy vallankäyttöä. Yksittäisen henkilön vallan lisääminen on mielestäni vaarallista, vaikka kaikki kansalaiset kannattaisivat tämän valintaa. Kaikilla poliitikoilla on aivan liikaa valtaa, mikä tekee heidät alttiiksi kaikenlaiselle lobbaamiselle yms paskalle.

Mahdollisimman hajautettu valta nähdäkseni suojelee kansaa parhaiten. Ja valittiinhan Hitlerkin demokraattisesti :).

Käyttäjän indy kuva
Torsti Äärelä

hyvä vilhelm,

pääministerin aseman korostaminen on ollut osa matkastamme kohti oikeata parlamentarismia. tasvallan presidentti oli meille eräänlainen kuninkaan korvike nuoren tasavallan aikana, viisas stålberghin ajama asia. itse stålbergh ei halunnut toiselle kaudelle hei ensimmäisen perään. hänen mielestään kukaan ei saisi pitää hallussaan niin mahtavaa virkaa kahta kautta...

Käyttäjän VilhelmJunnila kuva
Vilhelm Junnila

Torsti, kannatatko sinäkin presidentti-instituution lakkauttamista?

Etkö ole huolissasi vallan keskittymisestä pääministerille ja ministereille? Ministereitä ei tarvitse edes Eduskuntaan valita. Tämä jos mikä on kansanvallan halveksumista.

Käyttäjän indy kuva
Torsti Äärelä

asian voi arvioida uudelleen. ei ruotsissakaan ole presidenttiä. en ole valmis sanomaan kantaani nyt sataprosenttisen varmana. parlamentarsimin kannalla olen, mutta nykyinen poliittinen järjestelmä pitäisi kyllä romuttaa ja rankemman päälle:

http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154640-suomee...

Käyttäjän VilhelmJunnila kuva
Vilhelm Junnila Vastaus kommenttiin #7

Nykyinen poliittinen järjestelmä ei romutu sillä, että annetaan sille lisää valtaa, kuten Vasemmistonuoret vaativat.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Pääministerin virka kyllä tulisi säilyttää vallan tasapainottamiseksi presidentin ja parlamentin välillä. Tosin presidentillä kyllä tulisi olla enemmän valtaa. En tässä nyt haikkaile Kekkosen aikojen perään, mutta presidentillä tulisi tietyissä tarkaan rajatuissa tapauksissa olla oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit. Tämä tulisi kysymykseen silloin, kun hallituksen suosio on selkeästi romahtanut tai se on täysin toimintakyvytön. Hallitusneuvotteluihin hänen ei pidä sotkeuttua, ellei se ole aivan vältämätöntä. Ainoa tilanne ehkä olisi se, että hallitusneuvottelut vain venyvät eikä uutta hallitusta saada aikaiseksi. Presidentillä tulisi myös olla veto-oikeus lakeihin.

Nyt tuntuu olevan trendi vain se, että presidentin valtaa karsitaan. Mitä me teemme presidentillä, jolla ei sitä valtaa ole? Presidenttiä kuitenkin tarvitaan estämään hallituksen munailut ja kansankunnan edun vastaisen toiminnan. Tulisi myös muistaa se, että äänestysprosentti on aina ollut presidentinvaaleissa paljon korkeampi kuin muissa vaaleissa.

Käyttäjän HannuAkkanen kuva
Hannu Akkanen
a kiuru

Nämä ovat tosiaan kummallisia demokratioita nämä Ruotsi, Norja, Tanska,Islanti,Saksa, Englanti. Onneksi meillä on sntään hyvin Suomen demokratialle sopiva demokratia, Venäjä. Junnila on löytänyt oikean viiteryhmän. Ja Venäjällähän toimii parhaiten myös vallan kolmijako. Sehän onkin jo tullut selväksi, että Suomessa on oikeuslaitos poliittisessa ohjauksessa.

Käyttäjän VilhelmJunnila kuva
Vilhelm Junnila

Suomessa ei toimi vallan kolmijako, koska presidentin valtaoikeuksia on karsittu. Vasemmistonuoret haluaisivat keskittää lopunkin vallan pääministerin alaisuuteen.

Perustelusi muuten ontuvat aika reilusti. Ei se titteli demokratiaa tuo tai tee, vaan valtaoikeuksien keskittyminen.

Toimituksen poiminnat